Ympäristöjärjestöt ovat EU:n äänekkäimpiä lobbareita

Ranskankielinen uutissivusto Contexte julkaisi kesällä kiinnostavaa tietoa EU-edunvalvonnasta eli tutummin lobbauksesta. Edunvalvojat ovat tavanneet Ursula von der Leyenin vetämää komissiota erityisesti kahden aihepiirin parissa: EU:n vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin sekä sekä sisämarkkinoiden kehittämisen.

Nykyinen komissio aloitti vuonna 2019. Transparency Internationalin listauksen mukaan tämän kolmen vuoden aikana yrityksille ja järjestöille sovituista 14 400 tapaamisesta lähes 30 prosenttia pidettiin vihreän kehityksen ohjelman ja sisämarkkinoiden tiimoilta.

Huomionarvoinen seikka liittyy erityisesti ympäristö­järjestöjen tapaamismääriin. Contexte raportoi, että ympäristöjärjestöjen ja komission väliset tapaamiset ovat lisääntyneet Jean-Claude Junckerin komission ajoista. Vaikka nykyisen komission toimikautta on jäljellä reilusti yli vuosi, ympäristöjärjestöjen tapaamisia on järjestetty edellisen komission toimikauteen verrattuna jo yli sata enemmän.

Ympäristöjärjestö WWF on saanut kolmanneksi eniten tapaamisia EU-komission kanssa. Järjestö on jättänyt tapaamismäärissä taakseen muun muassa yritys­maailman suurlobbarit, kuten Googlen ja Facebookin omistaman Metan.

WWF:n edellä tapaamismäärissä olivat ainoastaan elinkeinoelämän edustaja BusinessEurope sekä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC. Environmental Bureau, Transport&Environment, Climate Action Network ja ClientEarth olivat WWF:n kanssa viidentoista tavatuimman järjestön joukossa.

Edunvalvontatilastot kertovat paljon myös komission painopisteistä. Green Deal on komission lippulaiva­hanke, jota lobataan ahkerasti. Myös metsät kuuluvat tähän kokonaisuuteen mukaan.

Tietyille tahoille ovet avautuvat tapaamisiin toisia helpommin. Vaikka tapaamispyyntöjä lähetettäisiin saman verran, komissio lopulta päättää, keitä se haluaa ja ehtii tavata.

Komissio mainostaa Green Dealia kasvu- ja toiminta­strategiana ja vaatii työssä eri alojen ennakkoluulotonta yhteistyötä. Tilastossa metsäsektorin toimijat eivät ole kuitenkaan päässeet nykyisen komission tavatuimpien 15 järjestön tai yrityksen listaukseen mukaan.

Metsäasiat ovat hyvä esimerkki siitä, miksi erilaisia edunvalvojia tarvitaan. Koska metsät liittyvät muun muassa ympäristö-, ilmasto-, tutkimus-, teollisuus- ja työllisyyskysymyksiin, eri tahoja on tärkeä kuunnella. Edunvalvonnan ytimessä on kertoa päättäjille siitä, miten lakiesitykset voivat vaikuttaa eri ammattiryhmiin ja EU:n kansalaisiin.

Jotta ymmärrys lisääntyisi, tapaamisia eri sektoreiden kanssa tulisi olla samassa suhteessa. Tämä pätee erityisesti metsäasioihin, joihin liittyviä päätöksiä ei tulisi tehdä vain yhdestä näkökulmasta.

Kirjoittaja on Euroopan metsänomistajajärjestön pohjoismainen asiantuntija.