• EU:n metsien käyttöä rajoittavat suunnitelmat huolettivat metsäillassa: ”Käyvät taas metsänomistajan kukkarolla”

    Tilaisuuteen osallistuneiden metsänomistajien mielestä Suomen hallituksen ei pidä hyväksyä EU:n metsille asettamia kohtuuttomia vaatimuksia.
    Tilaajalle
    Suuri joukko metsänomistajia saapui torstaina kuuntelemaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaan näkemyksiä EU:n harjoittamasta metsäpolitiikasta Knehtilän luomutilalle Hyvinkäälle.
    Suuri joukko metsänomistajia saapui torstaina kuuntelemaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaan näkemyksiä EU:n harjoittamasta metsäpolitiikasta Knehtilän luomutilalle Hyvinkäälle. Kuva: Eero Latostenmaa
    Metsä|Metsäpolitiikka
    14.10.202217:00
    Anni-Sofia Hoppi

    Yli 60 metsänomistajaa kokoontui torstaina kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista EU-asioista Knehtilän luomutilalle Hyvinkäälle.

    Riihimäen-Hyvinkään seudun Metsätilanomistajien ja Etämetsänomistajien liiton järjestämäässä metsäillassa oli paikalla oli muun muassa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.).

    ”Kaikki kuuntelivat kiinnostuneina Sarvamaata. Aika toivottoman kuvan hän piirsi siitä, miten huonosti metsäasioita tunnetaan EU:ssa”, kommentoi metsänomistaja Teuvo Laakso.

    Laakson mielestä etenkin EU:n kaavailema ennallistamisasetus kuulostaa hurjalta. Hän kummastelee myös parlamentin halua rajoittaa puun energiakäyttöä.

    ”Täysin ristiriitaista että fossiilisista pitäisi luopua, mutta puun polttoa yritetään suitsia.”

    Metsänomistaja Eero Latostenmaa kokee EU:n metsiä koskevien suunnittelemien iskevän kipeästi suomalaisen metsänomistajan yksilönvapauteen ja talouteen. Hän muistutti, että metsänomistaja maksaa jo nyt myymästään puusta 30 prosenttia veroa.

    ”Sen päälle tulevat vielä 45 vuoden aikana kerätyt pinta-alaverot, jotka totaalisesti aina unohdetaan. Kaikki nyt EU:n suunnittelemat metsä- ja ympäristödirektiivit käyvät taas metsänomistajan kukkarolla. Miltähän palkansaajasta tuntuisi, jos heidän tulopuoltaan rajoitettaisiin vaikkapa 20 prosenttia ja yhteiskunta ottaisi hyödyn?” hän kysyy.

    Ympäri Suomea metsää omistava Etämetsänomistajien liiton puheenjohtaja Rauno Numminen suhtautuu EU:hun hieman maltillisemmin.

    ”Olen sijoittanut metsään yhtä kauan mitä Suomi on kuulunut EU:hun. Tällä hetkellä EU ei mielestäni juurikaan vaikuta metsänomistajan metsässään tekemiin toimenpiteisiin. Yhtään leimikkoa en ole joutunut EU:n takia muuttamaan.”

    Nummisen mukaan tulevaisuuden uhat ovat kuitenkin suuret.

    ”Suomen pitää voida säilyttää oma lainsäädäntö, ettei tule mitään yhteistä EU-lainsäädäntöä. MTK:n ja myös Etämetsänomistajien liiton pitää voimakkaasti ponnistella sen eteen, että uhkakuvat eivät toteudu.”

    Tilaisuudessa puhunut Sarvamaa harmitteli metsänomistajille sitä, miten Suomen metsänomistuksen rakennetta ja metsäsektoria ei tunneta EU:ssa.

    ”Ei kai kukaan järkevä ihminen hävitä metsäomaisuuttaan, vaan pyrkii hoitamaan sitä mahdollisimman hyvin”, Numminen ihmetteli

    Metsänomistajat lähettivät Latostenmaan mukaan Suomen hallitukselle selvän vaatimuksen olla hyväksymättä EU:n metsille asettamia ja täysin kohtuuttomia vaatimuksia.

    ”Suomen hallituksen on nyt oltava tiukkana kansallisomaisuutemme varjelemisessa.”

    Numminen huomautti, että Suomessa tehdään jo nyt paljon vapaaehtoisia luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä, joista pitäisi viestiä vahvemmin EU:n suuntaan.

    ”On jätetty riistatiheikköjä, maisemapuita ja tekopökkelöitä. Ollaan myös itse tiukennettu Suomessa sekä PEFC:n että FSC:n kriteereitä.”

    Lisää aiheesta
    • Ennallistamisasetus tavoittelee esimerkiksi metsäekosysteemien luonnon monimuotoisuuden lisäämistä.

      Metsäpolitiikka | Valtioneuvostolta ristiriitainen kannatus EU:n ennallistamisasetukselle – MTK: ”Suomen tulee näyttää komissiolle punaista valoa”

    • Vaikka toiminta ei aiheuttaisi metsäkatoa, todentamisvastuu siitä olisi vakuutus- ja rahoitusyhtiöillä.

      Metsäpolitiikka | EU:n metsäkatoasetus voi rajottaa työntekijöiden vakuuttamista – yritykset eivät saa rahoittaa tai vakuuttaa toimintaa, johon sisältyy metsäkadon riski

    • Riikka Purran mukaan EU:n metsäpolitiikan vaatimuksia ei pidä hyväksyä.

      Metsäpolitiikka | ”Vaatimukset, jotka Suomen metsiin kohdistuvat, ovat kertakaikkisen hulluja” – Riikka Purra kritisoi EU:n ennallistamisasetusta

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin