• Valtioneuvostolta ristiriitainen kannatus EU:n ennallistamisasetukselle – MTK: ”Suomen tulee näyttää komissiolle punaista valoa”

    Valtioneuvosto toteaa metsäpolitiikan kuuluvan kansalliseen päätäntävaltaan. MTK:n mukaan päätäntävallan suhteen tulee olla tinkimätön.
    Ennallistamisasetus tavoittelee esimerkiksi metsäekosysteemien luonnon monimuotoisuuden lisäämistä.
    Ennallistamisasetus tavoittelee esimerkiksi metsäekosysteemien luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Metsäpolitiikka
    22.9.202214:39
    Anniina Jokinen

    Valtioneuvosto julkaisi tänään torstaina kantansa EU:n ennallistamisasetukseen. Se kannattaa Euroopan komission esitystä, mutta huomauttaa, että asetus ei saa aiheuttaa suhteetonta taakkaa jäsenvaltioiden valtiontaloudelle. MT:n tietojen mukaan käsittely oli ristiriitainen hallituksen sisällä.

    Ennallistamisasetuksen tavoite on saada 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ennallistamistoimien piiriin vuoteen 2030 mennessä.

    ”Hallituksella on ollut monissa asioissa vaikeuksia löytää viivyttelemättä yhteinen näkemys tärkeisiin EU-asioihin. Ennallistamista koskevan EU-asetusehdotuksen merkitys on Suomelle valtava, joten jatkossa minkäänlaiselle vaikuttavuutta heikentävälle venkoilulle ei ole tilaa”, painottaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

    Valtioneuvosto pitää olemassa olevan EU:n luonnonsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamista ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeiden tavoitteiden asettamista tärkeänä. Valtioneuvosto katsoo, että luontokadon pysäyttäminen vaatii koko EU:n kattavia toimia.

    Ehdotuksen sisällön tai yksittäisen säännösehdotuksen kuulumista EU:n toimivaltaan pitää kuitenkin tarkastella ehdotuksen koko käsittelyn ajan, valtioneuvosto toteaa.

    Ruotsissa valtiopäivät päätti vastustaa Euroopan komission esitystä.

    ”Ruotsin otteet ovat Suomea jämäkämpiä. Samojen periaatteiden nojalla myös Suomen tulee näyttää komissiolle punaista valoa. Jos tähän junaan ei nyt ehditty, se tarkoittaa juoksun kiristämisen tarvetta jatkossa”, Marttila sanoo.

    MTK:n mukaan komission esittämä lainsäädäntö vaikuttaisi merkittävästi suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Ongelmia on etenkin kansallisen liikkumavaran vähyydessä, eri tavoitteiden tasapainon ja taloudellisen realismin puutteessa sekä komission valtaa lisäävissä pyrkimyksissä. Myös komission vaikutustenarviointi saa MTK:lta kritiikkiä.

    ”Valtioneuvosto ilmaisee kannassaan tyytymättömyyttä useisiin ehdotuksen kohtiin, mikä on hyvä. Suomen tulee kuitenkin vielä tiukemmin vastustaa EU-asetuksen käyttämistä sääntelyvälineenä sekä komission itselleen hamuamaa delegoitua säädösvaltaa. Nyt ei ole periksi antamisen paikka”, Marttila sanoo.

    MTK:n mukaan komissio on laskenut, että Suomelle ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat lähes miljardi euroa vuodessa eli bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat. Tuottoa pitäisi tulla lähes kymmenen miljardia euroa.

    Ennallistamisen tavoitteita ovat esimerkiksi lisätä luonnon monimuotoisuutta maatalouden ekosysteemeissä, ennallistaa ja uudelleenkosteuttaa turvemaita sekä lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta.

    MTK:n mukaan ehdotus turvepeltojen ennallistamisesta ja vettämisestä on maatalouden kannalta hankala.

    ”Ehdotuksessa mainitut vaihtoehtoiset tuotantomuodot sopivat suomalaisiin olosuhteisiin huonosti, eivätkä ne ole kannattavan elinkeinonharjoittamisen näkökulmasta realistisia. Toteuttamiskelvoton on myös komission ajatus CAP-rahoituksen käyttämisestä ennallistamiseen”, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

    Valtioneuvosto toteaa metsäpolitiikan kuuluvan kansalliseen päätäntävaltaan. MTK on tähän tyytyväinen, mutta linjauksen on säilyttävä myös jatkokeskusteluissa.

    ”Kansallisen päätäntävallan osalta on oltava tinkimätön. Suomen ei pidä kannattaa ehdotusta, joka yksityiskohtaisten indikaattoreiden kautta kaventaisi metsänomistajien mahdollisuuksia päättää esimerkiksi metsänhoidon tavoista”, korostaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

    Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalon mielestä luonnon tilaa parantava asetus on komissiolta oikeanlainen aloite luontokadon pysäyttämiseen. Hän kuitenkin painottaa, että asetuksen on sovittava Suomen olosuhteisiin.

    ”Asetukseen pitää jäädä riittävästi kansallista liikkumavaraa, jotta Suomi voi hyödyntää vahvaa luonnon tilaa parantaviin toimiin liittyvää osaamista. Näin voimme toimeenpanna asetusta vaikuttavasti juuri Suomen oloissa”, Ohisalo sanoo valtioneuvoston tiedotteessa.

    Seuraavaksi kanta etenee eduskunnan käsittelyyn.

    Lisää aiheesta
    • Euroopan komission kaavaileman ennallistamislain metsäkriteerit voivat leikata toteutuessaan tuntuvasti metsänomistajien kantorahatuloja.

      Metsäpolitiikka | MTK:n metsäjohtaja vaatii hallitukselta tiukempaa otetta EU:n ennallistamislakiin – Suomi valmistelee kantaansa

    • Komission ennallistamista koskevaan EU-asetukseen sisältyvät metsäkriteerit lisäävät toteutuessaan EU:n päätäntävaltaa jäsenmaiden metsäpolitiikasta. MTK tuomitsee komission tavan puuttua jäsenmaille kuuluviin metsäasioihin.

      Metsäpolitiikka | Komissio aikoo ulottaa lonkeronsa kaikkiin Suomen metsiin ennallistamislain kautta – MTK: ”EU astuu tielle, mitä ei pitäisi tehdä”

    • EU:n jäsenmaiden tulee arvioida luontodirektiivin elinympäristöjä ja ennallistaa heikentyneiksi todetut.

      Metsäpolitiikka | Metsäteollisuus: Komission esittämä ennallistamislaki kaipaa realismia – Suomelle tulossa EU-alueen kolmanneksi korkeimmat kustannukset ennallistamisesta

    • Vuonna 2000 suosta raivattua turvepeltoa Kannuksessa.

      Maatalouspolitiikka | EU:n ennallistamislainsäädäntö käymässä turvepeltojen kimppuun – ”Komissio ei ilmeisesti ole huomannut, että Eurooppa on ajautumassa nopeasti ruoka- ja energiakriisiin”

    Artikkelin aiheet
    Valtioneuvosto
    MTK
    EU:n ennallistamisasetus
    metsäpolitiikka
    Suomen päätäntävalta
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin