Valtavat vaikutukset maa- ja metsätalouteen, hallituspuolueet erimielisiä siitä mitä päätettiin: Kannattaako Suomi EU:n ennallistamisasetusta?

Eduskunta päättää parin viikon kuluttua kannastaan Euroopan komission esittämään luonnon tilan parantamisen tavoitteisiin eli ennallistamisasetukseen. Valtioneuvosto julkaisi oman kantansa torstaina 22. syykuuta.

Kansanedustajan, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin (kesk.) mielestä valtioneuvoston kanta olisi voinut olla yksiselitteisempi. Hänen mukaansa valtioneuvoston kanta ei kuitenkaan tue komission ennallistamisesitystä, vaikka ympäristöministeriö niin oli tulkinnutkin.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kommentoi valtioneuvoston kantaa lyhyesti toteamalla, että se on perusteltu.

”Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on tietysti välttämätöntä”, Harjanne sanoo.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoo, että perussuomalaiset vastustaa ennallistamisasetusta sekä periaatteellisista että taloudellisista syistä.

”Ennallistamisen kustannusvaikutukset ovat Suomelle euromääräisesti EU-alueen kolmanneksi suurimmat, arviolta lähes 930 miljoonaa euroa joka vuosi. Lisäksi asetukseen liittyvät raportointivelvoitteet lisäävät byrokratiataakkaa”, Tavio sanoo.

Myös Kalmari kritisoi komission kustannusarviota.

”Komissio arvioi, että ei niin väliä näillä kustannuksilla, kun hyödyt ovat kymmenkertaiset. Ympäristöministeriökin myöntää, että nämä laskelmat ovat todella hataralla pohjalla. Vaikuttavuusarvioita ei ole tehty, eikä ole julkista, mihin nämä perustuvat”, Kalmari toteaa.

”Sellaista EU-säännöstä ei tule hyväksyä, mistä ei tiedä, mihin se perustuu.”

Anne Kalmarin mukaan ennallistamisasetus on vastoin muita linjauksia, kun nyt pitäisi ajaa fossiiliset polttoaineet alas ja turvata ruokahuolto. Turvepellot kestävät hyvin kuivuutta ja niiden merkitys ruuantuotannolle on suuri.

”Luontokadon torjuminen on tärkeä asia, mutta Suomen metsien osalta parhaat asiantuntijat siitä ovat Suomessa. Maaseutua ei saa museoida”, Kalmari vaatii.

Hän muistuttaa, että metsät tuottavat 20 prosenttia vientitulosta ja lähes 30 prosenttia energiasta.

Toteutuessaan asetus vaikuttaisi soihin, metsiin, maatalouteen, tuntureihin, rantoihin, meriin ja sisävesiin. Kalmari toteaa, että elinympäristöjen heikentämiskielto ei saa haitata talouskäyttöä ja vaarantaa elinkeinoja. Riski on olemassa etenkin, jos määräykset tulevat maista, jotka ovat jo omat metsänsä tuhonneet.

”Keskustassa aiomme olla jyrkkänä. Teen kaikkeni, jotta tästä tulee Suomen kannalta sellainen linjaus, että ministerineuvostossa on siitä selkänojaa Suomen maaseutuelinkeinojen puolustamisessa”, Kalmari lupaa.

SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Kim Berg toteaa, että luontokadon torjunta on puolueelle tärkeää, ja se tukee luonnon tilan heikkenevän kehityssuunnan kääntämistä.

”Samalla tuemme vahvasti valtioneuvoston linjaa siinä, että metsäpolitiikan tulee jatkossakin olla kansallisen päätäntävallan piirissä”, Berg kertoo.

Myös Tavio ja Kalmari ovat yhtä mieltä siitä, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisen päätäntävallan piiriin.

Tavion mielestä Suomen pitäisi ottaa Ruotsin mallin mukaisesti vielä tiukempi kanta. Ruotsin valtiopäivät vastustaa komission ennallistamisesitystä.

SDP:n Bergin mukaan jäsenvaltioiden olosuhteet ovat erilaisia, ja Suomelle tästä asiasta muistuttaminen on tärkeää.

”Uusien velvoitteiden tulisi olla mahdollisimman selkeitä, kustannustehokkaita ja toimeenpanokelpoisia ilman, että niillä yksityiskohtaisesti puututtaisiin kansallisen toimivallan piiriin kuuluviin kysymyksiin.”

MT ei tavoittanut kokoomusta kommentoimaan ennallistamisasetusta.