Ähtäri, Multia ja Virolahti nyt kriisitilassa – näin kuntapomot kuvaavat tilannettaan
Jokainen arviointimenettelyyn joutunut kunta kamppailee omilla sopeutustoimillaan turvatakseen palvelut asukkailleen.Tilaajalle
Kuva: Santeri Viinamäki, koonnut: Aatu JaakkolaValtiovarainministeriö (VM) käynnistää arviointimenettelyt Ähtärin kaupungin sekä Multian ja Virolahden kuntien kanssa. Syynä on kuntien vaikea taloudellinen tilanne.
Kunta voi joutua kriisimenettelyyn, jos viimeisimmässä konsernitilinpäätöksessä alijäämää on asukasta kohden 1 000 euroa ja sitä edeltävässä 500 euroa.
Arviointimenettelyssä valtio ja kunnat selvittävät, pystyykö kunta turvaamaan asukkaidensa lakisääteiset palvelut. Jos kunnan omat toimet talouden tasapainottamiseksi eivät riitä, voidaan aloittaa kuntajakoselvitys.
Multian kunnalla on VM:n mukaan taseessa kattamatonta alijäämää, joka olisi kuntalain mukaan tullut kattaa viime vuoden loppuun mennessä.
Multian kunnanjohtaja Katri Lehti kommentoi MT:lle, että valokuituverkkojen 1,9 miljoonan euron takausvastuun realisoituminen vuonna 2019 vei kunnan alijäämän -1,5 miljoonaan euroon.
”Talouden tasapainotusohjelman avulla saimme jo alijäämän noin -22 000 vuonna 2021. Vuoden 2022–23 tilinpäätökset olivat kuitenkin taas alijäämäisiä”, Lehti kertoo.
Muutos valtiolta saatavan rahoituksen osuuksissa laski hyvinvointialueiden myötä merkittävästi.
”Se vaikutti suuresti. Sote-muutoksen takia kunnan valtionosuudet putosivat yli viisi miljoona euroa vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022. Kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2025 talouden tasapainotusohjelman vuosille 2025–26.”
Investointitaso on Lehden mukaan ollut jo muutamia vuosia alle 300 000 euron luokkaa per vuosi. Talouden tasapainotusohjelman toimenpiteitä toteutetaan parhaillaan.
”Palvelutasossa toimenpiteiden ei pitäisi näkyä”, Lehti sanoo.
”Valtiolta kunnille siirtyneet tehtävät ja valtionosuuksien näihin liittyvä kompensaatio eivät kohtaa.”
Ähtärin viime vuoden konsernitaseessa täyttyvät kuntalain raja-arvot konsernin kertyneelle alijäämälle. Lisäksi kaupunki täyttää neljä muuta tunnuslukua menettelyn aloittamiselle.
Ähtäri on joutunut vastaavaan arviointiin myös vuosina 2007 ja 2017.
Ähtärin kaupunginjohtaja Perttu Sonninen pitää keskeisimpänä haasteena sitä, että on kaupungin konsernipuolella eläinpuiston ja hotellin matkailuyhtiöissä.
”Ne ovat kerryttäneet konsernialijäämää ja johtaneet myös kaupungin taseessa alaskirjauksiin.”
Jos valtionosuuksien leikkaukseen päädytään, on tällä Sonnisen mukaan kaupunkien rahoituspohjaan negatiivinen vaikutus.
”Valtiolta kunnille siirtyneet tehtävät ja valtionosuuksien näihin liittyvä kompensaatio eivät kohtaa, jolloin siirtyneistä tehtävistä kunnille koituvat kustannukset ovat tosiasiassa suurempia kuin niihin saatava valtionosuus”, hän sanoo.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2024 talouden sopeuttamisohjelman vuosille 2025–28. Sopeuttamisohjelma sisälsi toimenpiteitä niin tulojen lisäyksiin kuin menojen leikkauksiin.
Ähtäri on nostanut veroprosentteja, lomauttanut henkilöstöään sekä karsinut investointeja ja palveluostoja.
”VM:n kanssa tarkastellaan arviointimenettelyssä vielä lisäkohteita. Konsernipuolella on käytössä saneerausmenettely ja sopeuttamistoimet yhtiöille.”
Kaupungilla on jo voimassa oleva sopeuttamisohjelma, jossa palveluiden järjestämiseen ja palvelutasoon on tehty toimenpiteitä. Kaupungin isot investoinnit saatiin valmiiksi vuoden 2024 aikana, eikä lähitulevaisuudessa ole näköpiirissä isoja investointeja.
”Kaupunki pyrkii tiedottamaan arviointimenettelystä sen etenemisen mukaan ja siinä määrin kuin voi, eli tarkoitus on pitää myös kuntalaiset kartalla.”
Virolahden kunnan veivät arviointimenettelyyn konsernitaseen asukaskohtaista alijäämää koskevat raja-arvot. Rajan sulkeminen koronan ja pakotteiden takia on vienyt taloutta kohti kaakkoa.
Virolahden kunnanjohtaja Topi Heinäsen mukaan kunnan vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on 788 euroa ja vuoden 2024 vastaava alijäämä on 1 058 euroa mukaan lukien muut omat rahastot.
Kohonneet sote-kustannukset Kymsoten aikaan 2021 ja 2022 aiheuttivat valtionosuuksien laskun koko Kymenlaaksossa, myös Virolahdella.
”Lisäksi kunnan väkiluku on ollut laskussa ja sillä on vaikutusta kunnan talouteen, sillä peruspalvelut pitää tuottaa, mutta käyttäjien määrä vähenee.”
Kunta on alkanut ratkaista tilannetta jo vuonna 2023 käynnistämällä kuntaliitosneuvottelut Haminan kanssa.
”Valtuusto kuitenkin päätti keväällä 2024, että liitosta ei tehdä. Tämän jälkeen Virolahden taloutta alettiin sopeuttaa laatimalla sopeutusohjelma, jossa keskeisimpänä sopeutuskeinona oli perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon supistaminen.”
- Osaston luetuimmat
