MT testaa: Avittavatko nämä pienet mönkijät tosiaan riivattuja huonekasveja? Käännettä sai odottaa, mutta se tuli

Harsosääsket liitelevät huonekasvien ympärillä. Sain ne riesakseni, kun otin syksyllä muutaman paprikan ja tomaatin sisälle kukkapenkistä.

Vinkkejä harsosääskien torjuntaan riittää raa’asta perunasta lihansyöjäkasveihin ja liima-ansoihin.

Otan testiin harsosääskien luontaiset viholliset, petopunkit.

Tilaan purkillisen harsosääskipetopunkkeja Biotuksen TarhurinAvusta. 5 000 kappaleen pakkaus maksaa 11,80 euroa ja postikulut 15 euroa.

Haen paketin postista heti, kun saapumisilmoitus tulee, 6. lokakuuta. Kurkkaan puhelimen makro-objektiivilla kantoainetta. Siellä vilistää pieniä, vaaleanpunaisia petoja.

”Ne lävistävät saaliinsa suuosillaan ja imevät tämän elinnesteet. Yksi harsosääskipetopunkki voi syödä päivän aikana jopa 8 pientä harsosääskitoukkaa”, TarhurinAvun tietokortissa kerrotaan.

On aika päästää pedot irti. Levitän ne kukkaruukkuihin puoli tuntia postista hakemisen jälkeen.

Ruukuissa on viherkasvimultaa, osassa myös kukkapenkin multaa: puutarhamultaa ja kompostista saatua multaa sekaisin.

Laitan harsosääskien vaivaamat kasvit kahteen huoneeseen, jotta saan suljettua kasvit oven taakse. En halua harsosääskien lentelevän joka huoneeseen.

Viritän ansat. Cocktailiin tulee vettä, tiskiainetta, riisiviinietikkaa ja sokeria.

Teen kantoaineesta lusikalla pieniä kekoja mullan pinnalle. Lusikallinen petopunkkeja lipsahtaa kirjahyllyyn, kun keskittyminen herpaantuu.

Harsosääsket viihtyvät kosteassa mullassa. Laitan kastelun jäihin, jotta kasvien pintamulta kuivahtaisi.

Levitän kantoainetta kaikille huonekasveilleni, vaikka harsosääskiä on vain osassa.

Kolme tuntia kantoaineen levittämisen jälkeen punkkeja ei näy. Ne ovat tainneet tarttua toimeen.

Petopunkkien kantoaineena on turvetta ja vermikuliittia. Kuva: Paula Liesmäki

Tarkistan tilanteen viikon kuluttua. Yläkerrassa tilanne näyttää rauhoittuneen.

Otan ansoista kuvat ja tyhjennän ansat. Teen uuden sekoituksen samoista aineksista. Teen näin viikon, kahden, kolmen ja viiden viikon kohdalla.

Kahden viikon kuluttua lentävien harsosääskien määrä on kuitenkin räjähtänyt käsiin. Niitä on ansoissa enemmän kuin kokeilun alussa.

Huomaan, että kasvit nuupahtavat, kun laitoin kastelun jäihin. Palaan vanhaan kastelurytmiin, eli kastelen kasvit kerran viikossa.

TarhurinAvun blogissa todetaan, että torjuntaeliöiden vaikutus alkaa näkyä usein vasta noin 2–3 viikon päästä ensimmäisestä torjuntaeliölevityksestä.

Blogin mukaan liian kuiva huoneilma voi vaikuttaa torjuntatuloksiin. Esimerkiksi ripsiäispetopunkit voivat selvitä liian kuivassa ilmassa muutaman viikon, mutta niiden munat eivät kehity. Torjuntatulos voi jäädä laihaksi. Onko tässä syy siihen, miksi pikkukärpäset eivät vähene?

Kolmen viikon kuluttua harsosääskiä on jäänyt ansoihin vielä enemmän.

Käänne tulee viiden viikon kuluttua. Ansoissa on selvästi vähemmän harsosääskiä kuin kokeilun alussa.

Harsosääsket eivät enää lennä nenään pyytämättä ja yllättäen.

Ilman ansoja en edes huomaisi niitä enää. Seuranta loppuu viiden viikon kohdalla.

Onko tavallista, että harsosääsket alkavat vähentyä vasta viiden viikon kohdalla?

”Harsosääskipetopunkit ovat tehokkaita torjumaan harsosääskiä, mutta tilanteen ollessa paha, voi torjuntatuloksen näkyminen viedä useamman viikon, mutta harvemmin kestää näin pitkään”, kertoo Annaliina Hietanen TarhurinAvusta sähköpostilla.

”Yleensä tulokset näkyvät aikaisemmin, noin 2-3 viikon jälkeen levityksestä.”

Hietanen kertoo, että uusintalevitystä suositellaan yleensä neljän viikon päästä, jos harsosääskiä on edelleen.

Sukkulamadot ovat toinen harsosääskien luontainen vihollinen. Niitä voidaan käyttää yhdessä petopunkkien kanssa, Hietanen vinkkaa.

”Sukkulamadot ja harsosääskipetopunkit täydentävät toistensa toimintaa: sukkulamatojen teho alkaa näkyä suhteellisen nopeasti, kun taas harsosääskipetopunkit toimivat ajallisesti pidempään. Pahassa saastunnassa voi esimerkiksi tilata samalla kertaa isosukkulamatoja ja harsosääskipetopunkkeja.”

Petopunkit tulisi levittää heti ja sukkulamatoja säilyttää jääkaapissa ja levittää viikon päästä.

Miten harsosääskien määrän saisi nollaan?

”Saastunnan lähde olisi hyvä koittaa selvittää, jos on tietty kasvi tai kasvit, niin tehostaa niiden torjuntaa uusintalevityksillä ja levittää esimerkiksi isosukkulamatoja tällä kertaa”, kertoo Hietanen.

Harsosääsket viihtyvät kosteissa oloissa. Usein pelkkä liikakastelun välttäminen ja kasvualustan pinnan kuivahtaminen vähentää harsosääskimääriä, Hietanen kertoo.

Entä petopunkit, jotka lipsahtivat kirjahyllyyn?

”Petopunkit luultavasti vaeltavat joko kosteaan ruukkuun takaisin tai sitten kuolevat kuivuuteen ja nälkään. Harsosääskipetopunkit ovat maaperässä eläviä eliöitä eikä niistä ole mitään haittaa ihmisille, eläimille tai kodille.”

Edit. Juttua täydennetty 23.11.22 klo 13.39: lisätty tiedot siitä, milloin hain paketin ja levitin petopunkit, kasvien kasteluun palaamisesta ja liian kuivan huoneilman vaikutuksesta torjuntatuloksiin.

Edit. Juttua täydennetty 24.11. klo 12.24: lisätty tieto 5 viikon seuranta-ajasta, mullasta sekä kasvien jakamisesta eri huoneisiin ja ansojen tyhjentämisestä.

Edit. Juttua täydennetty 24.11. klo 12.44: lisätty Biotuksen Annaliina Hietasen kommentit.