Netissä tehtävät petokset ovat lisääntyneet rajusti − rikostarkastaja vinkkaa, miten jolulahjaostoksilla ei tule huijatuksi

Petosrikokset ovat lisääntyneet viime vuosina rajusti. Internetissä petoksista tehdään nykyään noin 70 prosenttia.

Poliisin tietoon tuli vuonna 2018 yhteensä noin 30 000 eritasoista petosrikosta. Viime vuonna luku oli noin 50 000.

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Kari Pasanen kertoo, että petosmäärä kasvaa entisestään tänä vuonna.

”Kuluvan vuoden osalta tilanne näyttää siltä, että 50 000 poliisin tietoon tulleen petosrikoksen raja ylittyy. Tyypillisimmät teot ovat olleet joko perustunnusmerkistön mukaisia petoksia tai niiden lieviä tekomuotoja”, Pasanen sanoo.

Viimeisimmän viiden vuoden aikana petoksiin liittyviä rikosilmoituksia on kirjattu eniten sellaisilla poliisilaitoksilla, joiden alueella asuu eniten ihmisiä. Vähiten ilmoituksia on kirjattu vastaavasti sellaisilla poliisilaitoksilla, joiden alueella asukasmäärät ovat suhteellisen pieniä.

Viimeisimmän parin vuoden aikana internetissä ovat lisääntyneet muun muassa törkeät petokset ja niiden yritykset sekä lievät maksuvälinepetokset. Kuva: Juho Leskinen

Rikosilmoituksia petosrikoksista kirjataan suurin piirtein saman verran vuodenajasta riippumatta. Vuoden jälkipuoliskolla on kuitenkin viime vuosina kirjattu hieman vuoden alkupuolta enemmän ilmoituksia. Syytä ei tiedetä.

Pasanen pitää mahdollisena, että esimerkiksi vuoden toiselle puoliskolle ajoittuvat kesälomat ja loppuvuoden alennusmyyntikampanjat näkyvät tilastoissa.

Viimeisimmän parin vuoden aikana muun muassa internetissä tehtävät törkeät petokset ja niiden yritykset sekä lievät maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet prosenttien valossa merkittävästi.

Verkon vertaiskauppa-alustoilla tapahtuvat petokset eivät ole poliisin arvion mukaan erityinen ongelma.

”Volyymit tällaisissa petollisissa myynneissä ovat tavallisesti suhteellisen vähäisiä, taloudelliset vahingot niin ikään kohtuullisen pieniä, ja uhriksi joutuminenkin on niin sanottua maalaisjärkeä käyttämällä varsin helposti estettävissä”, Kari Pasanen sanoo.

Vaikkapa joululahjaostoksilla kannattaa olla harkitseva ja käyttää tervettä maalaisjärkeä.  Kuva: Sanne Katainen

Suoria taloudellisia menetyksiä suurempi ongelma on, että samoja alustoja käyttävät myös ammattirikolliset, jotka pyrkivät saamaan uhrilta esimerkiksi verkkopankkitunnukset.

Rikostarkastaja muistuttaa, että ammattirikolliset pyrkivät jatkamaan rikoksen tekemistä esimerkiksi uhrin identiteettiä hyväksikäyttämällä.

”Tällöin puhutaan pahimmillaan jo aivan eri luokan rikosvahingoista ja uhrille aiheutuvasta haitasta”, Pasanen korostaa ja viittaa esimerkiksi siihen, että uhrin pankkitunnukset haltuunsa saamalla voi tilin tyhjentämisen lisäksi hakea vaikkapa erilaisia luottoja.

Rikostarkastajan mukaan parhaat keinot välttyä petoksen uhriksi joutumiselta ovat harkitsevuus ja terveen maalaisjärjen käyttö.

”Harkitsevuutta on esimerkiksi kaupan jättäminen tekemättä tilanteissa, joissa tehty tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta.”

Jos joululahjaostoksilla joutuu rikoksen uhriksi, on syytä tehdä rikosilmoitus. Siinä kannattaa kuvailla tapahtumat mahdollisimman tarkasti ja totuudenmukaisesti. Kuva: Kari Salonen

Rahaa ei kannata lähettää nimimerkin takaa esiintyvälle henkilölle ilman, että varmistuu tämän henkilöllisyydestä ja siitä, että saa ostamansa tavarat.

”Oikealla tavalla motivoituneet kauppakumppanit löytävät kyllä keinot, joiden avulla kaupat saadaan tehtyä ilman ennakkomaksuja.”

Jos joutuu rikoksen uhriksi, on syytä tehdä rikosilmoitus. Siinä kannattaa kuvailla tapahtumat mahdollisimman tarkasti ja totuudenmukaisesti.

”Ei kannata ujostella, vaikka hävettäisikin. Tekotavan tarkka kuvaaminen auttaa poliisia muun muassa uusien tapausten ennalta estämisessä, selvittämisessä ja sarjoittamisessa”, Pasanen rohkaisee.