Kotimaan matkailu sakkaa ja yritykset pulassa – ”Ongelmat voivat ohjata käyttämään ulkomaisia raaka-aineita”
Suomalaiset käyttävät vähemmän rahaa matkailuun ja ravintoloihin, ja ala elpyy heikosti korona-ajan ja Venäjän sodan vaikutuksista. Arvonlisäveromuutokset eivät ainakaan auta asiaa, sanoo etujärjestö Mara.Tilaajalle
Pohjois-Suomi vetää hyvin ulkomaisia turisteja erityisesti hiihtokeskuksillaan ja eksotiikallaan, mutta pitkä talvi ja aikainen pääsiäinen pitivät tänä keväänä eteläsuomalaiset kotiseuduillaan Lappiin lähdön sijaan. Kuvituskuva. Kuva: Satu RenkoSuomalaisten kotimaan matkailuun käytetty summa väheni viime vuonna noin miljardilla. Erityisesti isoilla yrityksillä kevät sujui huonommin, eikä toukokuun hellejakso piristänyt merkittävästi kysyntää.
Matkailu- ja ravintola-alan elpyminen sakkaa Suomessa edelleen toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Kotimaan matkailu ei ole pystynyt paikkaamaan venäläisten turistien vähenemisen aiheuttamaa lovea. Lisäksi kuluttajia selvästi rasittaa esimerkiksi asuntolainojen korkeat korot.
Matkailu- ja ravintolapalveluiden etujärjestö Maran kyselyn mukaan kahdella kolmesta jäsenyrityksestä liikevaihto väheni maalis-toukokuussa viime vuoteen verrattuna.
Kyselyssä jäsenyritykset näkevät suurimmiksi liiketoiminnan uhiksi kustannusten nousun jatkumisen, kysynnän vähäisyyden, ammattitaitoisen työvoiman puutteen sekä alv-kantojen korotukset.
Kotimaisten raaka-aineiden käyttö kotimaan matkailu- ja ravintola-alalla on puhuttanut tuottajia ja kuluttajia. Mara myöntää, että kustannusten nousu ja muut talousongelmat voivat ohjata yrityksiä käyttämään ulkomaisia raaka-aineita kotimaisten sijaan.
Noin puolet vastaajista arvioi, että yritys joutuu seuraavan kuuden kuukauden aikana sopeuttamaan toimintaansa kannattavuuden tavoittelemiseksi.
Maran toimitusjohtaja Timo Lapin mielestä kulutusverotuksen taso on Suomessa sietämättömällä tasolla. Se heijastuu erityisesti matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin, jotka ovat kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Orpon hallitus korottaa yleistä arvonlisäverokantaa 25,5 prosenttiin. Lisäksi majoituksen ja keilauksen sekä festivaali-, hiihtohissi-, huvipuisto-, urheilu- ja kulttuuritapahtumien lippujen arvonlisävero nousee 14 prosenttiin.
Maran toimitusjohtaja Timo Lapin mielestä kulutusverotuksen taso on Suomessa sietämättömällä tasolla.
Lisäksi Suomen matkailua edistävän Visit Finlandin rahoituksesta leikataan viidesosa.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi aiemmin kesäkuussa, että verokantojen muutokset kurittavat myös erityisesti mikroyrittäjiä, joita on matkailu- ja ravintola-alallakin paljon. Esimerkiksi tapahtumien ruokakojuyrittäjät ovat erityisessä ahdingossa, kun muiden kustannusten lisäksi makeisveroa korotetaan 14 prosentista 25,5 prosenttiin.
Hallinnollisen kuorman lisäys ei jää verokantoihin. Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee myös asetusta, jonka mukaan ruoan energiasisältö pitäisi ilmoittaa yli 500 annosta päivässä tarjoavien ravintoloiden ruokalistoissa.
Lisäksi allergeenit sekä esimerkiksi gluteeni pitäisi ilmoittaa kaikissa ravintoloissa kirjallisesti.
Maran mielestä asetus kasaisi turhaa byrokratiaa ravintoloiden harteille. Laskenta ja kirjaus jouduttaisiin useimmissa ravintoloissa tekemään manuaalisesti, ja resurssit ovat tähän pienemmät kuin esimerkiksi elintarviketeollisuudessa.
Lisäksi tukkujen tuotteet ja raaka-aineet sekä itse menut voivat muuttua lyhyidenkin aikojen sisällä, mikä lisää myös virhealttiutta. Asiakkaan olisi siis silti turvallisempaa ja järkevämpää kysyä annosten sisällöistä ravintolakäynnin aikana suoraan.
Ehdotetut säännökset sopivat myös huonosti lähiruoan ja sesonkituotteiden hyödyntämiseen. Lisäksi monien ruokien kalorimäärät löytyvät jo valmiiksi netistä.
- Osaston luetuimmat
