Tuuli yllättää monet risujen polttajat
Maastopaloja on ollut viime päivinä monin paikoin. Kun maastopalovaroitus on voimassa, avotulta ei saa tehdä.Tilaajalle
Pohjois-Savon pelastuslaitos järjesti viime vuonna maastopaloharjoituksen pellolla Siilijärvellä. Navakka tuuli levitti tulta vauhdilla. Kuva: Petteri KivimäkiMaastopaloja on ollut viime päivinä monin paikoin.
Tuli on karannut maastoon muun muassa risujen ja roskien poltosta, kulotuksesta sekä työkoneesta lähteneestä kipinästä.
Pohjois-Karjalassa maastopalosesonki alkaa yleensä toukokuussa. Toukokuu on pelastuslaitokselle kiireisintä maastopaloaikaa.
Yksittäisiä paloja on ollut jo huhtikuussa, kertoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Lari Parkkinen perjantaina.
Monesti maastopalo lähtee Parkkisen mukaan risujen poltosta. Risujen poltto omalla maalla on sallittua, kun maastopalovaroitus ei ole voimassa.
”Sytyttäjällä on aina vastuu siitä, että tuli ei pääse leviämään. Valitettavasti näitä nyt tässä kevätaikaan meille tulee tehtäväksi, kun sattuu, että tuli karkaa.”
Paikka kannattaa valita siten, ettei tuli pääse leviämään.
Parkkisen mukaan risujen poltossa pitää ottaa huomioon tuuli.
”Tuuli tuntuu yllättävän monesti. Jos on voimakas tuuli, homma lähtee herkästi käsistä. Kovalla tuulella ei kannattaisi lähteä polttamaan risuja”, kertoo Parkkinen.
Paikalle täytyy myös varata riittävästi sammutuskalustoa kuten vesisankoja.
Paikka kannattaa valita siten, ettei tuli pääse leviämään: esimerkiksi hiekkakenttä on hyvä vaihtoehto. Heinikon keskeltä tuli voi päästä karkaamaan maastoon.
Kevät on Pohjois-Karjalassa Parkkisen mukaan paljon aikaisemmassa kuin tyypillisesti. Lumet ovat lähteneet osittain ja kuivaa heinikkoa on paljastunut lumen alta.
”Sesonkiaika on varmasti tulossa.”
Sunnuntaista torstaihin maastopalovaroitus on voimassa koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa.
Jos maastopalovaroitus on voimassa, avotulta ei saa tehdä.
Avotulella tarkoitetaan nuotiota, kertakäyttögrilliä tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, josta tuli voi päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin seurauksena.
Ajantasaiset varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivulta.
Juttua täydennetty päivitetty 12.4.26 klo 16.30. Päivitetty palojen syyt ja maastopalovaroitus.
Ihminen ja salama yleisimmät syyt
Viime vuonna Pohjois-Karjalassa syttyi yhteensä 123 maastopaloa. Varsinainen maastopalokausi käynnistyi huhtikuun lopussa.
Maastopaloista 58 aiheutui ihmisen toiminnasta. Seuraavaksi yleisin syy oli salama, joka aiheutti 44 maastopaloa. Koneiden ja laitteiden viat johtivat yhdeksään paloon ja 12 tapauksessa syttymissyy jäi epäselväksi tai kirjattiin muuksi syyksi, kuten uudelleensyttymäksi.
Ihmisen aiheuttamista 58 maastopalosta peräti 40 todettiin tahallisiksi tai tuottamuksellisiksi, joista pelastuslaitos teki ilmoituksen poliisille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
