Mikko Mursulan takana näkyy ”ehkä Suomen pienin leijupetikattila”. Parhaillaan laitoksessa on huoltoseisokki. Kuva: Johannes Tervo
Turve lämmittää Peräseinäjokea, eikä siitä olisi mitään kiirettä luopua, sanoo kaukolämpöjohtaja
Turve on edullista ja huoltovarmuuden kannalta hyvä energialähde, sillä se kestää varastointia ja koviakin pakkasia.TilaajalleSeinäjoki
"Tämä on aika jytkyä tavaraa", Mikko Mursula esittelee pölisevää jyrsinturvetta. "Tämä Peräseinäjoen laitos on pieni ja aika kranttu eli seassa ei saa olla liikaa kantoja." Kuva: Johannes TervoSähkökattiloita, datakeskuksia, vetytehtaita, pienydinvoimaloita, lämpöpumppuja, lämpövarastoja, hukkalämmön talteenottoa ynnä muuta.
”Paljon tapahtuu ja selittäminen on mennyt aika monimutkaiseksi”, Seinäjoen Energian kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Mikko Mursula pyörittelee päätään, vaikka diplomi-insinööri onkin.
Koko maailma haluaa nyt päästöttömäksi, ja siksi uutta tekniikkaa ja keksintöjä otetaan vauhdikkaasti käyttöön.
Kaikesta pöhinästä huolimatta Peräseinäjoen kaukolämpölaitoksen kattilassa palaa jyrsinturve. Siihen on vankat perustelut.
”Se on edullista, eikä se ole päästökaupan piirissä. Lisäksi turvekattila on vasta 15-vuotias ja elinkaarensa puolivälissä ja meillä on myös hyvät lähituottajat, jotka osaavat toimittaa sopivaa tavaraa.”
Turpeen toimittavat Pohjanmaan Biolämmön alihankkijat, ja Etelä-Pohjanmaalla riittää turvesoita.
”Turpeelle olisi hyvä jäädä niin iso rooli ja tasainen käyttö, että sitä saisi tarvittaessa riittävästi.” Mikko Mursula
Tämä neljän megawatin laitos alittaa päästökaupan rajan, joka on 20 megawattia. Päästökaupassa yhden megawatin päästöoikeus maksaa 25–35 euroa eli saman verran kuin poltettava puu. Turpeen ostohinta on puolet pienempi.
”Tuotamme Peräseinäjoen taajamassa 1/40 osan Seinäjoen kaukolämmöstä. Olen tyytyväinen, että saamme tehtyä edullista lämpöä, eikä turpeen kanssa ole tarvinnut täällä hötkyillä.”
Turve on hyvää myös huoltovarmuuden kannalta, Mursula huomauttaa. Turve kestää kovaakin pakkasta ja vuosien varastointia, kun taas puun haketus tyssää 25 asteen pakkasiin, eikä puu säily.
Suomi aikoo luopua polttoturpeen käytöstä kuuden vuoden sisällä.
Mursula olisi varovaisempi.
”Turpeelle olisi hyvä jäädä niin iso rooli ja tasainen käyttö, että sitä saisi tarvittaessa riittävästi. Siten toimittajat voisivat jatkaa ja kuivikkeet tulisi hoidettua siinä samalla.”
Nyrkinkokoisiksi kappaleiksi puristettua palaturvetta käyttää moni maatilakin.
”Siihen asti nostetaan, kun joku tarvitsee.” Marko Vainionpää
Pohjanmaan Biolämmön toimitusjohtaja ja koneyrittäjä Marko Vainionpää nostaa turvetta itse ja ostaa sitä noin kymmeneltä päätoimiselta turveyrittäjältä. Asiakkaina on muun muassa Närpiön puutarhayrityksiä.
”Siihen asti nostetaan, kun joku tarvitsee”, Vainionpää sanoo. Hän ehdottaa, että valtiovalta tukisi sgei-asetuksella viiden miljoonan megawatin pohjatuotantoa Suomessa ja turveverosta luovuttaisiin.
”Hallittu määrä ei uhkaa ilmastotavoitteita, mutta koko tuotanto ei loppuisi ja se auttaisi pieniä energialaitoksia. Puun hinta on jo noussut, ja se on myrkkyä pienille ja isommillekin energialaitoksille ja pian myös selluntuotannolle.”
Tässä laitoksessa turve siirretään viereisestä varastosta pieneen leijupetikattilaan, jossa se palaa 800-asteisen ja kuumuudessa kuplivan hiekkapedin päällä. Kuuma palamiskaasu johdetaan lämmittämään kaukolämpöputkien vettä.
Seinäjoella tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä turpeesta ja hakkeesta myös Seinäjoen isossa voimalaitoksessa. Kahdessa muussakin lämpökattilassa voidaan tarpeen tullen käyttää turvetta.
Tosin 40 megawatin sähkökattila on riittänyt viime aikoina yksin tuottamaan lämmön ja kykenee kattamaan neljänneksen kokonaiskulutuksesta.
Seinäjoen Energian linjauksena on hiilineutraali sähkö ja lämpö vuonna 2030.
”Helpoin ja todennäköisin polku Peräseinäjoella on turpeen korvaaminen puulla, vaikka hyvästä turpeesta irtoavat paremmat tehot ja kattila pysyy puhtaana”, Mursula vertaa.
Peräseinäjoella turpeen osuus on yli 70 prosenttia.
Peräseinäjoki on nauttinut kaukolämmöstä jo yli 30 vuotta, ja turve oli aikanaan selvä valinta edullisen hintansa vuoksi. Kesällä taajamaa ja teollisuusaluetta lämmittää pari lähellä sijaitsevaa hakekattilaa.
Vuonna 2022 Suomen 176 kaukolämmityspaikkakunnasta 21 lämpeni pääasiassa turpeella.
Kaikki bitcoinien louhinnasta syntyvä lämpö siirtyy ilmeisesti maailman ensimmäisenä konesalina kaukolämmöksi, kun muualla se menee taivaan tuuliin.
Turpeen osuus koko Seinäjoen kaukolämpötuotannosta oli viime vuonna 18 prosenttia, sähkökattiloiden 20 prosenttia ja puun puolet.
Loppu syntyi hukkalämmöstä, tuoreimpina lähteinä jätevesi ja bitcoinien louhinnan konesali. MinersLoopin tietokoneet lilluvat lämpimässä öljykaukalossa, ja ilmeisesti maailman ensimmäisenä konesalina kaikki syntyvä lämpö siirtyy kaukolämpöverkkoon, kun muualla se menee taivaan tuuliin.
”Sijaintimme on hyvä datakeskuksille, sillä ne käyttävät sähköä. Sitä tuotetaan maakunnassa tuulivoimalla niin paljon, että se on hyvä käyttää lähellä. Ilmaista tämä hukkalämpö ei ole, sillä lämpöpumput maksavat noin miljoona euroa megawatilta”, Mursula kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
