Keljonlahden voimalaitokselle tulee noin 36 rekkalastillista rankoja päivässä. Ne haketeaan voimalaitosella. Kuva: Petteri Kivimäki
Energialaitosten kattiloissa palaa nyt rankapuu ja syy löytyy turpeesta
Turpeen savukaasut suojasivat kattilalaitosten teräsosia syöpymiseltä. Kun sen poltto romahti, muuttuivat myös energiapuun laatuvaatimukset.Tilaajalle
Jyväskylään kaukolämpöä- ja sähköä tuottavan Keljon voimalaitoksen kattiloissa palaa rankapuusta tehty hake. Oksista ja latvuksista tehtyä haketta ei polttoteknisistä syistä käytetä. Kuva: Petteri KivimäkiPuuta polttavat energialaitokset haluavat ostaa energiapuunsa yhä useammin karsittuina rankoina oksat ja latvat sisältävän kokopuukorjuun sijaan.
Kun rankapuun osuus kaikesta metsästä korjattavasta energiapuusta oli 2017 noin viidennes, oli sen osuus Luken tilastoinnin mukaan viime vuonna jo 39 prosenttia. Siis kutakuinkin saman verran kuin hakkuiden yhteydessä energiakäyttöön kerättävän latvusmassan. Viimeksi mainittua hakkuiden vähentyminen laski vuoden 2023 osalta, mutta trendiä se ei muuta.
”Rankapuun osuus energiapuusta on kasvanut muutamia notkahduksia huolimatta tasaisesti vuodesta 2008 saakka”, pienpuun korjuumenetelmien kannattavuudesta väitellyt erikoistutkija Juha Laitila Lukesta sanoo.
Paikoitellen rankapuun osuus voi olla tilastoituja lukuja korkeampi. Maakunnista esimerkiksi Keski-Suomessa rankoina korjattavan energiapuun osuus on huomattava.
”Arviolta noin 80 prosenttia energiapuusta korjataan karsittuna rankana. Kokopuukorjuu on nykyään enemmän hoitamattomien kohteiden metsänhoitoa, kun metsäenergian hankintaa”, tiivistää Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo.
Rankapuun käyttöä on kiihdyttänyt turpeen käytön alasajo. Ilman oksia ja latvaa murskattava hake soveltuu lämpö- ja energialaitosten kattiloille paremmin kuin kokopuuhake, johon haketetaan nimensä mukaisesti koko ranka oksineen ja latvoineen.
Esimerkiksi kehityksestä käy Jyväskylä, jossa paikallinen energiayhtiö Alva-yhtiöt Oy tuottaa kaukolämpöä ja sähköä pääosin puupolttoaineella kahdessa voimalaitoksessa.
Vielä joku vuosi sitten turve oli Alvan laitosten pääpolttoine. Kun turpeen ja bioenergian suhde kääntyi niin, että puusta tuli pääpolttoaine ja turve jäi sivuosaan, muuttuivat myös puuhakkeen laatuvaatimukset.
”Kokopuuhake ja varsinkin havupuiden neulaset tuottavat enemmän kattiloille korroosiokuormaa eli alkaleja ja klooriyhdisteitä. Aikaisemmin niitä hallittiin turpeen poltolla. Kun turpeen osuus on vähentynyt tai jopa loppunut kokonaan, on poltettavan puun ominaisuuksiin kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota”, hankintapäällikkö Tuija Särkivuori Alvalta sanoo.
Samalla tavoin useat energialaitokset eri puolilla maata haluavat polttoteknisistä syistä korvata kokopuuhaketta rankahakkeella.
Poltto-ominaisuuksien ohella rankapuun etuihin lukeutuu sen varastoitavuus. Rankapuuta voidaan säilyttää jopa kaksi vuotta pinossa odottamassa polttoa. Kokopuuna ajetut kasat joudutaan hakettamaan huomattavasti nopeammin, mikäli materiaalin ei haluta pilaantuvan.
Haketettunakin rankahake säilyy paremmin kuin kokopuuhake. Aumoihin tai siiloihin varastoituna se alkaa säilytyksen jatkuessa hitaasti kompostoitumaan eli palamaan, mikä vähentää polttoaineen lämpöarvoa.
”Rankapuu on kokonaisuutena huoltovarmuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin kokopuu. Rankapuuta voidaan varastoida pidempiaikaisesti vuodeksi terminaaleihin, josta sitä kuljetetaan tarpeen mukaan haketettavaksi voimalaitoksella”, vanhempi hankinta-asiantuntija Marko Salonen Alvalta sanoo.
Käyttöpaikkahaketus on korvannut tienvarsilla tehtvän haketuksen Jyväskylän voimalaitosten energiapuun käsittelyssä. Kuva: Petteri KivimäkiMurskaimilla toteutettu käyttöpaikkahaketus on tehokkaampaa kuin tienvarsihaketus, jossa koneiden käyttöaste ei nouse yhtä korkeaksi.
Keskeinen rankapuun etu on, että sen korjuussa voidaan hyödyntää ainespuun kaatoon ja kuljetukseen soveltuvaa kalustoa ja logistiikkaketjua, joka on jo olemassa.
”Moto hakkaa samalla tavalla energiarankaa kuin kuitupuuta. Rankapuu saadaan tienvarteen ja sieltä terminaaliin tai energialaitokselle samalla tehokkuudella kuin ainespuu”, Luken Juha Laitila sanoo.
Uusien kattiloiden materiaaleissa pyritään ottaamaan huomioon se, että turvetta ei enää voida käyttää neutraloimaan savukaasuja. Kuvassa valmistuvassa Valmetin kattilassa poltettavan materiaalin muutos on jo otettu huomioon. Kuva: Rami MarjamäkiVenäjän puutuonnin katkettua on ranka- ja ainespuun ero niin fyysisessä kuin taloudellisessa mielessä lähes kadonnut. Kun vielä joku aika sitten ainespuun koon alaraja oli noin 90 litrassa eli karkeasti kymmenen sentin rintakorkeudessa, nyt kuiduttavalle teollisuudelle kelpaavaa puuta on kokonsa puolesta vaikea erottaa lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä rankapuusta.
Kun ranka- ja sellupuun hinnat eivät juuri toisistaan eroa, ensiharvennuskohteen myyminen energiarangaksi voi olla metsänomistajalle houkutteleva vaihtoehto. Etenkin jos puustossa järeyttä löytyy rinnan korkeudelta enemmän kuin kahdeksan senttiä.
”Ainespuuhun verrattuna rangan mitta- ja laatuvaatimukset eivät ole yhtä tiukat. Rankana hehtaarikertymä on myös hieman suurempi kuin kuitupuuna, sillä ranka voidaan ottaa talteen jopa kolme neljän sentin latvaläpimittaan saakka”.
Hakkuukoneisiin liitettävien joukkokäsittelykourien yleistyminen parantanut niiden tuottavuutta energiapuuhakkuissa.
”Energiapuuhakkuussa joukkokäsittelyn hyöty korostuu, kun puulajipuhtaudesta ei tarvitse välittää, vaan kaikki puulajit voidaan korjata samaan kasaan”.
Ihan pientä riukua ei kannata korjata rankana, vaikka koneen puolesta se ehkä onnistuisikin.
”Keppipuiden karsinta ei lyö leiville, siellä niissä oksabiomassan osuus on turhan suuri”, Laitila sanoo.
Energiapuun korjuuseen on kehitetty uutta tekniikaa. Yksi innovaatioista on Risupeto, joka helpottaa pieniläpimittaisen energiapuun korjuuta. Kuva: Arto TurpeinenRaivauspuun koneellinen korjuu on myös edistynyt, kun giljotiinityyppisesti katkovien energiapuukourien rinnalle on tullut uutta kalustoa. Yksi lupaava keksintö on jatkuvatoimisesti puuta kahmiva kotimainen Risupeto, joka voidaan kiinnittää kaivin- tai hakkuukoneeseen. Niitä on toistaiseksi käytössä vain muutamia kymmeniä. Vaikka laitteella voidaan päästä jopa kymmenen kuution tuntivauhtiin raivauskohteissa, on logistiikkaketjun tehostamisessa vielä tehtävää.
”Kone on kieltämättä tehokas, mutta pullonkaulaksi muodostuu puun lähikuljetus metsästä haketuspaikalle. Rankapuu pitää tässä suhteessa varmasti pintansa”, energiapuun korjuutekniikoihin perehtynyt erikoistutkija Asko Poikela Metsätehosta sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
