

Kuopion kaupunki teetti laajan palveluverkkoselvityksen marraskuusta 2024 alkaen konsulttiyhtiö FCG:n tuella. Selvityksessä huomioitiin myös naapurikunnat.
”Kaupunginvaltuusto edellytti kokonaisvaltaista arviota kaupungin palveluverkosta sekä siitä, miten palveluita olisi jatkossa järkevää järjestää. Koska arvioon kuului myös kuntarajat ylittävä tarkastelu, katsoimme, että parasta oli tilata kokonaan ulkopuolinen arviointi”, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti kertoo.
”Kuopio on kasvanut 2000- ja 2010-luvuilla erittäin laajaksi monien kuntaliitosten myötä”, Lahti toteaa.
Konsulttiselvityksen lopputulos oli Kuopion kuntapäättäjille ja virkamieskunnalle silmiä avaava.
”Selvitys oli nähdäkseni laadukas, mutta siitä esiin piirtyneet asiat eivät ole miellyttävää luettavaa. Lapsimäärän Kuopiossa ja sen kehyskunnissa ennakoidaan vähenevän erittäin voimakkaasti.”
Kaupunginjohtajan mukaan selvitys maksoi Kuopion kaupungille yli 50 000 euroa.
”Kuopio on kasvanut 2000- ja 2010-luvuilla erittäin laajaksi monien kuntaliitosten myötä.”
Konsulttiselvityksen pohjalta alettiin valmistella kaupungin omaa suunnitelmaa palveluverkosta. Joulukuussa 2025 kaupunginjohtaja ja poliittinen johto kuitenkin vetivät esityksen palveluverkkosuunnitelmasta pois kaupunginvaltuustosta.
”Siinä vaiheessa oli tiedossa, että asiaan oli muotoutumassa poliittinen ratkaisu. Tiesin myös, että tämän ratkaisun sisältö olisi osittain erilainen kuin virkamiestyönä tehty pohjaesitys.”

Esitys palveluverkkosuunnitelmasta olisi lakkauttanut monta koulua, vaikka se poikkesi olennaisesti konsulttiselvityksestä.
”Tilanne oli säikäyttänyt monet asukkaat eri puolilla Kuopiota. Asiat etenivät liian nopeasti. Tarvittiin lisävalmistelua sekä uusi mahdollisuus asukkaille vaikuttaa suunnitelman sisältöön”, Lahti summaa.
Kaupunginjohtajan aloitteesta kouluja puolustavien kyläläisten sekä kaupungin virkamiesten ja valtuutettujen kesken järjestettiin useita tapaamisia.
”Halusin huolehtia, että poliittinen ratkaisu valmistellaan huolellisesti ja avoimesti sekä niin, että siihen on kaikilla kaupunkilaisilla mahdollisuus aidosti vaikuttaa. Ajatuksena oli, että sitä kautta lopputulos olisi mahdollisimman ymmärrettävä ja kestävä.”
Tämän vuoden helmikuussa Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi pohjaesityksen, jossa yhdeksän aiemmin lakkautusuhan alla ollutta koulua säästyi.
”Konsulttiselvityksessä ehdotettuja muutoksia ei mielestäni voinut mitenkään toteuttaa sellaisenaan. Opetuksen järjestämisen, väestöennusteiden ja talouslukujen lisäksi täytyy huomioida myös alueelliset kysymykset ja inhimillinen näkökulma.”
”Halusin huolehtia, että poliittinen ratkaisu valmistellaan huolellisesti ja avoimesti sekä niin, että siihen on kaikilla kaupunkilaisilla mahdollisuus aidosti vaikuttaa.”
Onko olemassa riski, että tällaiset talouslaskelmiin ja väestöennusteisiin pohjautuvat konsulttiselvitykset menevät kuntien päätöksenteossa sukkana läpi ja johtavat esimerkiksi maaseutukoulujen laajamittaisiin lakkautuksiin?
”Meidän toimintatapamme ainakin on parempi. Kun eri osapuolet osallistetaan yhteisiin keskusteluihin, kasvaa paikallisten ihmisten ymmärrys siitä, miksi vaikeitakin päätöksiä on välillä vietävä eteenpäin”, Soile Lahti muotoilee.
”Toisaalta viranhaltijoille karttuu ymmärrystä, että näiden asioiden takana on aina ihmisiä, lapsia, tunteita ja kokemuksia.”

Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.) painottaa, että konsulttiselvitysten lopputuloksiin vaikuttaa aina olennaisesti se, mitä halutaan tilata.
”Konsulttiselvityksen alkuperäisistä laskelmista talouden tasapainottamisohjelman lopullisiin laskelmiin osa arvioista piti hyvin ja osa muuttui suuntaan tai toiseen. Yhden koulun kohdalla tapahtui isompi muutos”, Eskelinen kertoo.
”Vehmersalmen yläluokkien lakkautuksen säästöarvio oli alun perin 665 000 euroa. Lopullisessa palveluverkkosuunnitelmassa säästöarvio oli enää vain noin 38 000 euroa. Muiden koulujen osalta dramaattisia heittoja laskelmissa ei ollut.”
Eskelinen arvioi, että Vehmersalmen osalta kyse lienee ollut laskentaperusteista.
”Aluksi oli laskettu mukaan tilasäästöt, mutta lopullisista laskelmista nämä oli jätetty pois. Tilaa ei pysty poistamaan, vaikka yläluokat lakkaisivat, koska alaluokat koulussa olisivat jatkaneet.”
”Hyvää oli esimerkiksi uusi tieto kuntien välisistä kustannuseroista.”
Selvityksessä esiintyi myös jonkin verran heittoja oppilasmääräennusteissa eri kouluille.
”Nämä tulivat kuitenkin virkavalmistelun kautta ja erot riippuivat siitä, minkä alueen lapset lasketaan minkäkin koulun oppilaisiin.”
Eskelinen pitää konsulttiselvitystä pääosin laadukkaana ja kattavana.
”Hyvää oli esimerkiksi uusi tieto kuntien välisistä kustannuseroista. Näiden perusteella voi huomata, jos oma toiminta on joltakin osin tehottomampaa. Näin pystyy tunnistamaan mahdollisia säästökohteita.”