
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus kiinnostaa suomalaisia nyt ennennäkemättömällä tavalla. Koulutukseen on halukkaita tulijoita niin paljon, että koulutukseen varatut rahat uhkaavat loppua kesken.
Viime vuonna koulutusta järjestettiin hieman yli 140 000 koulutuspäivää ja kursseja yhteensä yli 3 200.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta oli runsaat 103 000 päivää ja muuta lakisääteistä koulutusta lähes 23 000 päivää.
Maanpuolustuskoulutus MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo sanoo, että tämän vuoden koulutusmäärät on suunniteltu samalle tasolle.
”Koska koulutusluvut ovat paisuneet näin paljon, niin meillä on noin miljoonan euron vaje rahoituksessa. Tälle vuodelle tarvittaisiin rahoitusta jo lisää”, Lehtisalo kertoo.
MPK saa valtionapua vuodessa noin 7,5 miljoonaa euroa. Osa rahoituksesta tulee osallistumismaksuista, osa säätiöiltä ja muilta rahoittajilta. Vuoden 2025 budjetissa vapaaehtoiselta maanpuolustukselta leikattiin valtionavustusta.
”Kyse on nimenomaan valtionavustuksesta, koska toteutamme julkisten hallintotehtävien mukaista koulutusta.”
MPK on julkisoikeudellinen yhdistys ja sen toiminta on valtionapulainsäädännön alaista. Säätiöiden ja muiden rahoittajien myöntämillä rahoilla tehdään materiaalihankintoja ja järjestetään julkisten hallintotehtävien ulkopuolelle jäävää koulutusta, kuten varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Tätä koulutusta oli viime vuonna hieman alle 14 000 päivää.
Lehtisalon mukaan koulutusta joudutaan loppuvuodesta rajoittamaan, jos puuttuvaa miljoonaa euroa ei löydy. Syksyä koskevia päätöksiä pitää tehdä ennen kesälomia.
”MPK:n koulutus on erittäin kustannustehokasta. Eri koulutuksiin tulee paljon ihmisiä ympäri valtakuntaa. Olisi hyvin huonoa asia, jos joutuisimme tällaisessa tilanteessa rajoittamaan koulutusta.”
Lehtisalo kertoo, että MPK keskustelee aktiivisesti puolustusministeriön kanssa puuttuvan rahoituksen turvaamiseksi.
”Olemme ihan toiveikkaita, että rahoitus vielä löytyy.”
Suomalaisten maanpuolustuksen kouluttautumisinto on kasvanut tasaisesti sen jälkeen, kun Venäjä jatkoi hyökkäystään Ukrainassa.
”Myös yleinen tilanne maailmassa ja Euroopassa on lisännyt kiinnostusta, samoin uutiset Itämereltä. Suomalaiset haluavat esimerkiksi tietää, mitä he voisivat tehdä mahdollisissa häiriötilanteissa ja kuinka Suomi silloin toimisi”, Lehtisalo toteaa.