Korkeimmillaan ilveskanta on etelässä, missä ilvekset saalistavat metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Kuva: Heikki Willamo
Tuliko ilves pihaan? Toimi näin
Ilvekset tulevat Suomessa nyt väkisinkin lähemmäs ihmistä. Koulumatkalla olevalle lapselle tutkija ei näe ilveksessä vaaraa.Tilaajalle
Ilveskanta on nyt mittaushistorian suurin. Tälle syksyllä kanta-arvio on piirun alle 4 000 ilvestä. Kuva: Jaana KankaanpääLue artikkelin tiivistelmä- Luonnonvarakeskuksen Annika Herrero sanoo, että ilvekselle pitää antaa tilaa poistua eikä sitä pidä lähestyä. Jos ilveksen haluaa lähtevän, kannattaa tehdä meteliä. Herreron mukaan ilves ei ole ihmiselle vaarallinen, eikä hän näe koulumatkalla olevalle lapselle vaaraa.
- Ilves voi tappaa kissoja ja joskus pihakoiria, mutta Annika Herreron mukaan koiravahingot ovat harvinaisia ja liittyvät usein metsästyskoiriin. Tämän syksyn kanta-arvio on piirun alle 4 000 ilvestä, ja kanta on mittaushistorian suurin.
Ilveskanta on Suomessa nyt suurin koko mittaushistorian aikana.
Mitä pitää tehdä, jos ilveksen kohtaa?
Tutkija Annika Herrero Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että tärkeintä on antaa ilvekselle tilaa poistua tilanteesta.
Ilvestä ei pidä lähestyä, kuten ei muitakaan suurpetoja.
”Ilves huomaa ihmisen kauan ennen kuin ihminen ilveksen, joten sitä vaikea vahingossa ajaa umpikujaan”, kertoo Herrero.
Ihminen ei Herreron mukaan juuri ilvestä kiinnosta eikä ilves ole ihmiselle vaarallinen.
Esimerkiksi koulumatkalla olevalle lapselle Herrero ei näe ilveksessä vaaraa. ”Pieni lapsi voi kyllä pelätä ilvestä. Se on aika korkea eläin.”
Jos ilveksen haluaa lähtevän tilanteesta, pitää Herreron mukaan olla itse iso ja äänekäs: tehdä meteliä millä vain tyylillä, taputtaa vaikka käsiään.
”Ilvekset ovat myös hirveän uteliaita. Ne saattavat tulla takaisin katsomaan, että mikä se uhkaava eläin siellä oikein oli.”
Ihminen ei Herreron mukaan juuri ilvestä kiinnosta eikä ilves ole ihmiselle vaarallinen.
Suomessa ei tunneta tapauksia, joissa ilves olisi raadellut ihmisiä vakavasti. Joitain purematapauksia tunnetaan sadan viime vuoden ajalta, mutta ne liittyvät joko metsästykseen tai sairaisiin yksilöihin, kertoo suurpedot.fi-sivusto.
Kuten muutkin eläimet, ilves voi olla arvaamaton esimerkiksi loukkaantuneena, kertoo Herrero.
Jos ilves aiheuttaa vaaraa eläimille tai ihmisille, soita hätänumeroon.
Kissat ja koirat pitää suojata ilvekseltä.
Jos ilveksen näkee, kissa kannattaa ottaa sisälle. Koira pitää ottaa Herreron mukaan joko sisälle tai viereen, jotta se ei lähde liian lähelle kissaeläintä.
Ilves voi tappaa kissoja ja sen tiedetään ottaneen pihakoiria, mutta se on Herreron mukaan harvinaista. Yleensä ilveksen aiheuttamat koiravahingot ovat sattuneet metsästyskoirille, jotka ovat lähteneet ilveksen perään, kertoo Herrero.
Ilves puolustautuu raatelemalla koiraa kynsillään.
”Jos ilves olisi varsinaisesti koirille vaarallinen, vahinkoja olisi huomattavasti enemmän”, sanoo Herrero.
”Pennut saattavat olla nuoren ikänsä takia ihan H. Moilasena, että mitä tässä nyt pitäisi tehdä.”
Ilvekset tulevat Suomessa Herreron mukaan nyt väkisinkin lähemmäs ihmistä, sillä kaukana ihmisestä olevat elinpiirit on jo varattu.
Ilveskanta on nyt mittaushistorian suurin. Tälle syksyllä kanta-arvio on piirun alle 4 000 ilvestä.
Osa ilveksistä tottuu ihmisiin eikä välttämättä lähde karkuun ihmisen kohdatessaan.
”Sitä kuulee jonkin verran, että ne eivät ole oikein lähteneet pois.”
Myös ilveksen ikä voi vaikuttaa siihen, miten eläin reagoi ihmiseen.
”Pennut saattavat olla nuoren ikänsä takia ihan H. Moilasena, että mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Jos niillä ei ole ihmisestä mitään negatiivisia kokemuksia, ne saattavat vain ihmetellä, että mikä tuo ihminen on”, kertoo Herrero.
Ilves ei viihdy peltoaukeilla ja isoilla soilla, vaan tarvitsee metsän peittoa. Kuva: Heikki WillamoKanta on päässyt kasvamaan, kun ilvestä ei ole metsästetty kolmeen vuoteen.
Aikuisten ilvesten luontainen kuolleisuus on Herreron mukaan hyvin pientä.
Ilves väistää karhua ja yksinäinen susi ilvestä. ”Iso ilves rökittää suden.”
Susilaumat puolestaan tappavat ilveksiä.
”Iso ilves rökittää suden.”
Korkeimmillaan ilveskanta on Herreron mukaan etelässä, missä ilvekset saalistavat metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja.
”Niillä on niin valtavasti aika isokokoista ravintoa, mistä saa paljon ravintoa kerralla.”
Pohjoisessa ja idässä ilvesten ravinto on pienempää, lähinnä jäniksiä ja kanalintuja.
”Ihan hyvin ne ovat sielläkin pärjänneet. Ilvekset ovat kyllä opportunistisia saalistajia, ne löytävät ruokaa kaikkialla.”
Harvakseltaan ilveksiä esiintyy esimerkiksi Pohjanmaalla. Ilves ei viihdy peltoaukeilla ja isoilla soilla, vaan tarvitsee metsän peittoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
