Katso kartasta, kuinka todennäköinen valkoinen joulu on omalla paikkakunnallasi

Luminen joulu on Suomen pohjois- ja itäosissa lähes takuuvarma. Ainoastaan Perämeren rannikko lauhempana alueena muodostaa tästä poikkeuksen.

Mitä lähemmäs rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi lumisen joulun todennäköisyys laskee. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkeita jouluja on keskimäärin vain joka toinen joulu, samoin lounaissaaristossa. Tiedot ilmenevät Ilmatieteen laitoksen tilastoista.

Valkean joulun (24.-26.12.) todennäköisyys vertailukaudella 1991-2020. Kuva: Ilmatieteen laitos

Luminen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä maan itäosan pohjoisosassa. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi lumisen joulun todennäköisyys käy. Sisämaassa keskimäärin kaksi joulua kolmesta ovat valkeita. Helsingin Kaisaniemessä valkeita jouluja on keskimäärin vain joka toinen joulu, samoin lounaissaariston alueella.

Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa 5–15 senttimetriä, lähellä rannikkoa alle viisi senttimetriä. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on 15–50 senttiä. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.

Runsaslumisia jouluja on ollut vuosina 1915, 1965, 1973, 1980,1981 ja 2010. Vuoden 1965 Tapaninpäivänä lumipeite oli ennätyksellisen paksu. Silloin Etelä-Suomessakin lunta mitattiin reilut puoli metriä, Tuusulan Ruotsinkylässä jopa 85 senttiä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa muutamasta pakkasasteesta noin kahdeksaan pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti hieman nollan yläpuolella. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat muutamasta pakkasasteesta noin ‒15 asteeseen.