Maatalousyritykset tarvitsevat satojen miljoonien eurojen tukipaketin sähkön hinnan nousun takia, MTK vaatii – Suomen yrittäjät: ”Emme pysty kilpailemaan isojen maiden kanssa valtiontuissa”
EK:n mielestä yritysten ja maatalouden tukemista sähkön hinnan noustua pitää harkita.
MTK:n Jyrki Wallin, EK:n Penna Urrila ja Suomen yrittäjien Petri Malinen. Kuva: Sanne KatainenMaatalousyritykset tarvitsevat satojen miljoonien eurojen tukipaketin sähkön hinnan nousun takia, sanoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Maatalousyrityksille tulee todennäköisesti lisäkustannuksia sähköstä 250-700 miljoonaa euroa syksyn, talven ja kevään aikana. Arvio on tehty sähköfutuurien ja tilojen sopimusrakenteen pohjalta.
”On aivan selvää, että sähkön hinnan nousu on niin poikkeuksellista, että paljon sähköä tarvitsevien maatilojen huoltovarmuuskriittinen tuotanto kokee liian kovan iskun.”
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä arvioi Ylellä 9.10., että elintarviketeollisuus tarvitsisi suoraa tukea noin 50–100 miljoonaa euroa.
Sähkön hinta ei ole vain maatilojen ongelma, myös monessa maaseutuyrityksessä on merkittävää sähkönkulutusta.
”Koko ruokaketjun alkupään tilannearvio on ihan samanlainen, emme tule selviämään.”
Polttoaineiden, rehujen ja lannoitteiden hintojen nousun takia on tullut tai tulollaan tukitoimia. Ne eivät korvaa kustannusten nousua suhteessa tuottajahintoihin kehitykseen, Wallin sanoo.
Jos EU:sta ei saada päätöksiä kustannustuista tai muista tukijärjestelmistä, Wallin toivoo, että Suomi lähtee hakemaan omia ratkaisujaan.
”Kustannustuki on tärkeää kohdentaa eniten kärsiville tiloille mahdollisimman nopeasti.”
Sähkön hinta ei ole vain maatilojen ongelma, myös monessa maaseutuyrityksessä on merkittävää sähkönkulutusta, Wallin muistuttaa ja odottaa varautumisen ministerityöryhmältä päätöksiä.
Yritysten ja maatalouden tukemista sähkön hinnan noustua pitää meillä vakavasti harkita, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila.
”Euroopassa ollaan menossa tämäntyyppisiin mekanismeihin. Tämä on kilpailukyky- ja pelikenttäkysymys. Toisaalta julkisen talouden tilanne asettaa omat rajoituksensa.”
EK:n kyselyn mukaan sähkön hinnan nousu vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuuden 13 prosentilla yrityksistä ja vaikuttaa kannattavuuteen noin 80 prosentilla yrityksistä.
”Osa yrityksistä on kokenut vaikutukset jo nyt, osalla on epävarmuutta, kun sähkösopimus on loppumassa.”
Tukimalleihin Urrila ei halua ottaa kantaa. Saksan tukipaketissa on mukana kannusteita energian säästöön, hän huomauttaa.
”Tämä on kilpailukyky- ja pelikenttäkysymys.” Penna Urrila
Suomen yrittäjät ei innostu valtiontuista. Sähkön hintaan olisi parempi puuttua rakenteellisesti.
”Ei ole suomalaisten yritysten etu, jos Euroopassa tuetaan yrityksiä holtittomasti. Emme pysty kilpailemaan isojen maiden kanssa valtiontuissa”, sanoo Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
Saksassa kaasun kulutus nousi korkeammalla kuin vuosi sitten, kun tieto 200 miljardin euron tukipaketista tuli.
”Koko muussa Euroopassa sähkön hinta nousi sen takia. Tuet heikentävät kannustinta energian säästöön. Tuki valuu käytännössä hintojen nousuun”, sanoo Malinen.
Tuet kiihdyttävät Malisen mukaan inflaatiota ja ylläpitävät nykyistä energiarakennetta, jota pitäisi muuttaa fossiilittomaan suuntaan.
Talven yli yrityksiä auttaisivat väliaikaiset hintakatot Euroopan tasolla. ”Silloin ei tarvitsisi maksaa tukea, silti kannustimet energian säästöön säilyisivät.”
”Futuurihinnat kertovat, että tämä ei ole pysyvä ongelma, vaan tämän hetken ongelma.”
Esimerkiksi Iberian niemimaalla hintakatot ovat poikkeusluvalla käytössä, sillä Espanjasta ja Portugalista ei ole sähkönsiirtoyhteyksiä merkittäviä muualle Eurooppaan, Malinen kertoo.
Malinen huomauttaa, että kysyntää ei ole järkevää kasvattaa elvyttämällä eli kulutusta tukemalla, kun nykyiseenkään kysyntään ei nyt pystytä tarjonnalla vastaamaan.
”Emme pysty kilpailemaan isojen maiden kanssa valtiontuissa.” Petri Malinen
Energian hinta vaihtelee ja se on normaali yrittäjän riski, Malinen sanoo.
”On mahdotonta ajatella, että yhteiskunta kantaisi kokonaan riskit.”
”Emme palaa enää äärettömän halpaan energian hintaan. Jatkossa meidän on oltava myös kuluttajina valmiit maksamaan enemmän esimerkiksi täällä tuotetusta ruuasta.”
- Osaston luetuimmat
