Suomen työeläkejärjestelmää on kehitetty 30 vuoden jaksoissa – sopeuttamisvaihe nyt ohitse, mitä seuraavat vuosikymmenet tuovat?
”Jäljellä ovat ne eläkelajit joilla 1960-luvulla aloitettiin: vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke.”Tilaajalle
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto on 1960-luvulla syntyneenä ollut koko työikänsä mukana tel-järjestelmässä säästäen omaa tulevaa eläkettään ja maksamassa jo eläkkeelle siirtyneiden etuisuuksia. Kuva: Kari SalonenSuomen työeläkejärjestelmää on säädetty vuosikymmenten aikana.
”Nyt ollaan suurin piirtein ja pitkästä aikaa ensimmäisen kerran tilanteessa, jossa työeläkejärjestelmä on rahoituksellisesti lähellä tasapainoa.”
Vuonna 1962 voimaan tullutta työeläkejärjestelmää on vuoron perään laajennettu ja supistettu toimintaympäristön muutosten mukaan noin 30 vuoden jaksoissa.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto on 1960-luvulla syntyneenä ollut koko työikänsä mukana tel-järjestelmässä säästäen omaa tulevaa eläkettään ja maksamassa jo eläkkeelle siirtyneiden etuisuuksia.
”Olin kolmekymppinen 1990-luvulla. Poikani ovat syntyneet 1990-luvulla, he ovat nyt kolmekymppisiä. 30 vuoden kuluttua, jos elän, olen vanhus, pojat ovat työuran loppupuolella.”
Eläkkeet ja tel-järjestelmän voi nähdä sukupolvikysymyksenä. Nyt töitä tekevä sukupolvi maksaa suurimman osan nykyisten eläkkeellä olevien työeläkkeistä. Vastaavasti he ovat maksaneet heitä edeltävien sukupolvien eläkkeet.
Työntekijäin eläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Ennen työeläkkeitä elämä köyhimmillään oli ankeaa.
Kautto jakaa työeläkejärjestelmän kehittymisen 30 vuoden sykleihin. Seuraavat jaksot ovat nekin tulossa.
”Ensimmäiset 30 vuotta olivat työeläkejärjestelmän laajentamisen ja kehittämisen aikaa.”
Palkasta peritty eläkemaksu nousi alun viidestä prosentista noin 15 prosenttiin bruttopalkasta. Työnantaja maksoi koko maksun.
Tuli uusia etuuksia, vanhuuseläkkeen korvausasteen tavoitteet paranivat 20 prosentista 40:een ja sitten 60 prosenttiin loppupalkasta. Tuli perhe-eläke, yksilöllinen varhaiseläke, työttömyyseläke, osa-aika eläke, luopumiseläke, sukupolvenvaihdoseläke,...
Eri eläkelajit mahdollistivat työstä pois siirtymisen jollekin eläkkeelle.
”1990-luvun alkuun tultaessa, ja laman aikana tämä parantamismaisema loppui. Eläkekomitea oli jo 1980-luvun lopulla arvioinut, että näin laaja eläkelajisto ja varhainen eläkkeellesiirtyminen olivat kestämättömällä pohjalla.”
Tilastojen perusteella silloin siirryttiin Suomessa keskimäärin eläkkeelle 58-vuotiaana.
Viimeisin sykli vuosina 1990—2020 sopeutti järjestelmän rahoituksen kestämään. Ikärajasiirtojen kautta poistuivat työttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke, luopumistuki sukupolvenvaihdoksessa, varhennettu vanhuuseläke poistui.
”Jäljellä ovat ne [eläkelajit] joilla 1960-luvulla aloitettiin: vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke. Perhe-eläkekin on nykyisin määräaikainen [10 vuotta] ei pysyvä etu.”
Tämän lisäksi maksuja on jouduttu nostamaan nykyiselle lähes 25 prosentin tasolle. Työntekijä maksaa niistä 7—8 prosenttiyksikköä.
Suomalaisessa yhteiskunnassa tavallisesti sekä miehet että naiset osallistuvat työelämään, ja kumpikin tienaa omat vanhuuseläkkeensä.
- Osaston luetuimmat
