Työeläkkeillä on omaisuudensuoja, mutta leikkuri voi jälleen iskeä korotusindeksiin

Kun inflaatio jylläsi viime vuoden aikana, eläkkeellä olevien ostovoima säilyi paremmin kuin palkansaajien.

”Inflaatio ei ole hävinnyt. Ensi vuodenkin eläkkeiden indeksikorotus tulee olemaan ihan merkittävä”, arvioi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.

Helmikuussa kuluttajahinnat nousivat Suomessa 8,8 prosenttia. Eläkkeitä ja useita muitakin sosiaalietuuksia korjataan indeksikorotuksin, joilla ostovoimaa turvataan.

Kuluvan vuoden alussa jaettu 6,8 prosentin indeksikorotus eläkkeisiin tuskin jää viimeiseksi.

Poikkeuksellista tässä ajassa on se, että työssäkäyvien vuositasolla noin 2,5 prosentin palkankorotukset hävisivät eläkkeisiin tehdyille korotuksille.

Valtiovarainministeriön virkamiesten joulukuussa esittämällä listalla valtiontalouden vahvistamiseksi indeksikorotusten leikkaaminen kuului keinovalikoimaan.

Eläketurvakeskus, ETK, on asiantuntijaorganisaatio, joka antaa perustiedot, ennusteet ja laskee vaihtoehdot päätöksentekijöille. Eduskuntavaalien jälkeen perustettava hallitus joutuu ottamaan kantaa erilaisiin valtiontaloutta tasapainottaviin päätöksiin.

”Ansaittu eläke on katsottu omaisuuden suojaan kuuluvaksi turvaksi. Indeksit eivät sitä ole ja siksi VM tätä säästökeinona ehdottaa”, ETK:n Kautto selventää eroa.

Puolueet kokoomuksesta sdp:hen vastustavat työeläkkeiden indeksileikkausta.

”Indekseihin puuttuminen on aina poliittinen päätös, ja pitää tietysti tarkasti harkita, onko se järkevää”, Kautto jatkaa.

Muitakin keinoja on olemassa. Eläkeläisten verotusta voidaan kiristää. Eläkkeiden karttumisen sääntöjen muuttaminen on ollut esillä.

Valtiontalouden vuosittainen alijäämä on painunut jo noin kymmeneen miljardiin euroon. Jatkuvalle budjettivajeelle on tehtävä jotain.

Viimeisin työeläkeuudistus tehtiin vuonna 2017. Siinä sovittiin eläkeiän nostamisesta asteittain ja ikäluokittain kolmen kuukauden vuosittaisilla myöhentämisellä kunnes alin vanhuuseläke alkaisi 65 vuodesta. Tämä koittaa vuonna 2025.

Siitä eteenpäin eläkejärjestelmään ja työssäoloajan pidentämiseen on leivottu mukaan niin sanottu automaattinen vakauttaja: jos elinikä keskimäärin nousee, kaksi kolmasosaa siitä pidentää työssäoloaikaa ja laskennallisesti kolmasosa menee eläkeaikaan.

Myös työntekijän valitsema eläkkeellesiirtyjän oman valinnan piirissä oleva yläikäraja siirtyy vastaavasti: vuonna 2025 yläikäraja on nostettu nykyisestä 68 vuodesta 70 vuoteen.

Viimeisten 30 vuoden aikana työllisten määrä Suomessa on ollut suunnilleen sama, 2,3—2,4 miljoonaa. 65 vuotta täyttäneiden määrä on sen sijaan noussut 660 000 henkilöllä.

Suhde työllisten ja eläkkeellä olevien välillä on muuttunut dramaattisesti. Siksi sopeutusta on Kauton sanoin ollut pakko tehdä.

Seuraavien 30 vuoden aikana väestöennusteiden ja työllisyyden kehittymisen perusteella suhde työllisten ja eläkkeellä olevien osalta pysyy suunnilleen samana.

”Jos talous, työllisyys ja ansiokehitys jatkuvat siten kuin nyt näyttää ja työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot pysyvät totutuissa, eläkejärjestelmä pystyy hoitamaan eläkevastuunsa.”

Entä seuraavat 30 vuotta, vuodet 2050—2080? Tänään syntyvät ovat työelämässä vuonna 2050.

Väestörakenne on tiedossa, myös syntyvyyden lasku. Taloudellinen elatussuhde tulee heikkenemään.

Maahanmuutosta ratkaisuna on Kauton laskujen mukaan puhuttu viimeiset parikymmentä vuotta, mutta politiikkatoimet ovat olleet suhteellisen vaatimattomia.

Työeläkejärjestelmän muuttamiseksi ei juuri nyt eikä lähivuosikymmenikään ole akuuttia reagointitarvetta. Kuitenkin, mitä aikaisemmin tuleviin muutoksiin valmistaudutaan, sitä useampi ikäluokka osallistuu asteittain niiden rahoittamiseen.

Kautto muistuttaa tosiasioista: ”Meillä tulee olemaan pienempi työikäisten joukko samalla kun eläkeläisten määrä kasvaa.”

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä lakiin kirjattiin seuraava tarkistuspiste: vuoteen 2026 mennessä tehdään arvio siitä, miten edellisen uudistuksen tavoitteet toteutuivat.

Hallitusohjelmakirjauksilla jo mahdollisesti pohjustetaan seuraavia eläkeuudistuksia.

Sekin on päätös, jos ei tehdä mitään.