• Evp-kenraali Lindberg: Ruotsin johtava rooli luonteva, kun Suomeen sijoitetaan Nato-joukkoja – ”Taustalla on poikkeuksellisen tiivis kahdenvälinen puolustusyhteistyö”

    FLF-joukkojen ajatuksena on, että tiettyjen Nato-maiden sotilaita kiertää jatkossa Suomessa harjoittelemassa.
    Evp-kenraali, kansanedustaja Jarmo Lindbergin (kok.) mukaan eri Nato-maat ovat sitoutuneet selvästi Venäjän vastaisen eturintaman valtioiden, kuten Suomen ja Baltian maiden, puolustukseen.
    Evp-kenraali, kansanedustaja Jarmo Lindbergin (kok.) mukaan eri Nato-maat ovat sitoutuneet selvästi Venäjän vastaisen eturintaman valtioiden, kuten Suomen ja Baltian maiden, puolustukseen. Kuva: Kari Salonen, Nato
    Uutiset|Politiikka
    16.9.202417:30
    Jukka Koivula

    Ruotsi on ilmoittanut, että se on valmis ottamaan johtoroolin Suomeen sijoitettavassa Naton monikansallisessa läsnäolossa, eli niin sanotuissa FLF-joukoissa (Forward Land Forces).

    Maiden puolustusministerit Antti Häkkänen (kok.) ja Pål Jonson vahvistivat asian maanantaina yhteisessä lehdistötilaisuudessa Tukholmassa.

    Kokoomuslainen kansanedustaja, evp-kenraali Jarmo Lindberg pitää kuviota luontevana.

    ”Taustalla on poikkeuksellisen tiivis kahdenvälinen puolustusyhteistyö, jota Suomi ja Ruotsi ovat tehneet jo 2010-luvun puolivälistä. Siksi tämä ratkaisu on hyvin luonteva”, Lindberg kommentoi MT:lle.

    FLF-joukkojen ajatuksena on, että tiettyjen Nato-maiden sotilaita kiertää jatkossa Suomessa harjoittelemassa. Onko tiedossa vielä, mitä maita nämä voisivat olla?

    ”Tässä vaiheessa tiedetään, että Ruotsi on ottamassa johtavan ja koordinoivan valtion roolin niiden kiertävien joukkojen osalta, joita Suomeen sijoitetaan. Ensi vaiheessa Ruotsi lähettää Suomeen esikuntaupseereita”, Lindberg toteaa.

    ”Seuraava virstanpylväs, jossa on tarkempaa tietoa on todennäköisesti saatavilla, on ensi vuoden helmikuussa järjestettävä Naton puolustusministereiden kokous.”

    Lindbergin mukaan useat Nato-maat ovat jo nyt vahvasti velvoitettuja pitämään joukkojaan pienemmissä jäsenvaltioissa.

    ”Britit ovat Virossa, kanadalaiset Latviassa, saksalaiset Liettuassa ja niin edelleen. Näillä maillahan on aika työllistävä rooli kehysvaltioissa ollut jo pitkään. Siksikin Ruotsin sitoutuminen Suomeen on perusteltua.”

    ”Tässä vaiheessa tiedetään, että Ruotsi on ottamassa johtavan ja koordinoivan valtion roolin niiden kiertävien joukkojen osalta, joita Suomeen sijoitetaan. Ensi vaiheessa Ruotsi lähettää Suomeen esikuntaupseereita.” Jarmo Lindberg

    Jarmo Lindbergin mukaan Natossa ryhdyttiin kehittämään mallia eteen työnnetyistä joukoista eri Nato-maissa sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin Ukrainalta vuonna 2014.

    ”Naton huippukokouksessa Walesissa syyskuussa 2014 tarkasteltiin, että ollaanko Euroopassa ja Natossa oltu tarpeeksi valmiita Venäjän nopeisiin toimiin. Vastavetona Venäjän uhkaan luotiin Naton nopeiden joukkojen konsepti VJTF sekä eteen työnnetyt EFT-joukot, jotka sijoitettiin Baltian maihin”, Lindberg taustoittaa.

    Kun Venäjän toiminta on käynyt yhä aggressiivisemmaksi ja Ukrainassa käydään täysimittaista sotaa, myös Naton vastatoimet ovat laajentuneet.

    ”Naton Venäjän vastaisen eturintaman maihin halutaan sijoittaa ja myös sijoitetaan muiden Nato-jäsenmaiden joukkoja. Baltian maihin sijoitettujen joukkojen taisteluosastoja laajennetaan seuraavaksi pataljoonan kokoisista prikaatin laajuisiksi”, Lindberg sanoo.

    ”Onhan se hyvä, että apua tulee. Siksihän Suomi Natoon liittyi.” Jarmo Lindberg

    Nato luo toimillaan pidäkettä Venäjälle, evp-kenraali summaa.

    ”Eri Nato-maat ovat sitoutuneet selvästi eturintaman maiden puolustukseen, joka on mielestäni täysin ymmärrettävää tämän kaltaisessa puolustusliitossa. Onhan se hyvä, että apua tulee. Siksihän Suomi Natoon liittyi.”

    Lisää aiheesta
    • Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) pitää tänään yhdessä Ruotsin puolustusministerin kanssa lehdistötilaisuuden, jossa tiedotteen mukaan kerrotaan "merkittävästä" uutisesta maiden puolustusyhteistyössä.

      Ulkomaat | Ruotsi saa päävastuun Suomeen tulevasta Nato-joukosta, kertoo ruotsalaislehti

    • Puolustusteollisuuteen investoidaan Suomessa runsaasti.

      Politiikka | Kotimainen puolustusteollisuus on noususuhdanteessa – ”Suuri osa työpaikoista syntyy kasvukeskusten ulkopuolelle”

    • Ukrainalainen eversti Vitkov, ranskalainen Philippe Folliot, Mikko Savola ja Viron Marko Mihkelson poseeraavat Harsovan alueella suomalaisen panssarisisun edessä.

      Politiikka | Ukrainassa vieraillut Mikko Savola törmäsi rintamalla suomalaiseen pasiin – ”Suomenkin on panostettava riittävästi drooniaseeseen”

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa