
Merivirtatutkija Stefan Rahmstorf ennakoi (mt.fi 29.10), että Pohjoismaat saattavat tulevaisuudessa kylmetä rajusti samaan aikaan, kun eteläisessä Euroopassa on yhä kuumempaa.
Rahmstorf luovutti yhdessä kymmenien muiden alan johtavien tutkijoiden kanssa viime vuoden tavoin varoituskirjeen asiasta Pohjoismaiden neuvostolle. Tutkijat vetosivat poliitikkoihin, jotta he ottaisivat vakavasti Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen pysähtymisen riskin.
Rahmstorfin mukaan Pohjois-Atlantin merivirrat voivat alkaa kymmeniä vuosia kestävän pysähtymiskehityksen vuoden 2050 tienoilla. Hänen mukaansa alkanutta pysähtymistä ei voisi estää.
Jos Golfvirta pysähtyisi, myös Grönlannin sulaminen hidastuisi tai jopa loppuisi, mikä sotii pysyvän pysähtymisen teoriaa vastaan.”
MT kysyi aiheesta kommenttia Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalakselta.
Hänen mukaansa on vielä ennenaikaista sanoa, voiko merivirtoihin kuuluva Golfvirta pysähtyä kokonaan ja onko sen todennäköisyys kasvanut Potsdam-instituutin laskelmien pohjalta.
”Tarvitsemme useampien laskentakeskusten tuottamia tuloksia ennen lopullisten johtopäätösten vetämistä. Jos Golfvirta pysähtyisi, myös Grönlannin sulaminen hidastuisi tai jopa loppuisi, mikä sotii pysyvän pysähtymisen teoriaa vastaan”, Taalas sanoo.
”Lisäksi osa Pohjois-Euroopan lauhasta ilmastosta johtuu matalapaineista, jotka kuljettavat lämmintä ilmaa alueellemme. Tämän mekanismin odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.”
Taalaksen mukaan on selvää, että mitä tehokkaammin kykenemme torjumaan ilmastonmuutosta, sitä pienemmät epämieluisten riskien todennäköisyydet ovat.
”Avainkysymys on luopua fossiilisista polttoaineista. Eurooppa on edennyt tässä muuta maailmaa onnistuneemmin. Globaalisti keskeistä on Brics- ja Aasian kehittyvien maiden luopuminen fossiilisista polttoaineista.”
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alainen hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) 2023 julkaistussa kuudennessa arviointiraportissa Golfvirran pysähtymistä ei pidetty todennäköisenä.
IPCC perustaa raporttinsa alalla noin viiden vuoden aikana julkaistuihin tieteellisesti ennakkotarkastettuihin tuloksiin, ja niiden yhteenvetoon.
”Tulevan ilmaston arviot perustuvat noin kuudenkymmenen laskentakeskuksen tekemiin laskelmiin eri päästöskenaarioilla, eli yhden laskentakeskuksen tulokset eivät ole koko totuus.”
Tuolloin maapallon lämpötilan nousu on edennyt jo niin pitkälle, että huomattavakaan merivirtojen heikkeneminen tuskin toisi meille kylmää ilmastoa.
Ilmastonmuutokseen liittyy useita riskitekijöitä, joista käytetään nimitystä keikahduspisteet.
IPCC julkaisee 2028 seitsemännen arviointiraportin. Siinä arvioidaan keikahduspisteiden todennäköisyyksiä mukaan lukien Golfvirta.
”Tähän asti tiedetään, että Golf-virta on hidastunut Grönlannin sulamisen seurauksena, ja sen vuoksi keskisellä Pohjois-Atlantilla ei ole havaittu muilla pohjoisilla alueilla mitattua lämpenemistä.”
Euroopassa kehitetään parhaimmillaan uusia tarkemman erottelukyvyn ilmastomalleja, joilla odotetaan saatavan nykyistä parempaa tietoa sään ääri-ilmiöiden, jäätiköiden sulamisen ja meriveden pinnan nousun tulevasta kehityksestä.
Euroopan komission rahoittama Destination Earth -ohjelma ja Kajaanin Lumi-tietokone tarjoavat tähän uusia mahdollisuuksia.
Virtauksen mahdollisista muutoksista pitemmällä aikavälillä on Ilmatieteen laitoksen ilmasto-opas-sivuston mukaan vaikea sanoa mitään varmaa.
Tuolloin maapallon lämpötilan nousu on edennyt jo niin pitkälle, että huomattavakaan merivirtojen heikkeneminen tuskin toisi meille kylmää ilmastoa.