• Lukijalta: Hiilipäästöt ovat taajamissa, eivät luonnossa

    Suomen luonto on yksiselitteisesti hiilinielu koko kasvukauden ajan, toukokuulta lokakuulle, kirjoittaa Seppo Vuokko. ”Hiiltä sitovat yhtä lailla metsät, pellot, suot, järvet – koko luonto.”
    Kasvavaa metsää. Kuvituskuva.
    Kasvavaa metsää. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Ympäristö
    29.5.202511:00
    Lukijalta
    Seppo Vuokko

    Minua on viime aikoina ihmetyttänyt suuresti yksi asia hiilidioksidikeskusteluissa. Sekä satelliittimittausten että Havaijin suoraan ilmakehästä tehtyjen mittausten perusteella ilmakehän hiilidioksidipitoisuus alkaa laskea heti, kun kesä eli yhteyttämiskausi alkaa boreaalisessa vyöhykkeessä. Silti Suomen metsät on julistettu hiilidioksidin lähteeksi.

    Miten on mahdollista, että Siperian, Ruotsin ja Pohjois-Amerikan metsät sitovat hiiltä, mutta Suomen metsät suoltavat sitä ilmakehään?

    On järjetöntä, että hiilen sidonta mitataan eri maissa eri tavoin. Suomessa mukaan otetaan metsät ja ojitetut suot, mutta ei luonnontilaisia soita eikä vesistöjä. Arviot tehdään mallilaskentoina, joissa vielä poistetaan muun muassa hakatun puun määrä, mutta ei lasketa hyödyksi tuotteisiin sitoutunutta hiiltä. Laskelmissa pitäisi olla maan koko pinta-ala, eivät pelkästään metsät.

    Ainoa mahdollinen ja oikeudenmukainen keino olisi satelliittimittaukset, jotka kohtelevat kaikkia maita samalla tavalla.

    Suomen luonto on yksiselitteisesti hiilinielu koko kasvukauden ajan, toukokuulta lokakuulle. Hiiltä sitovat yhtä lailla metsät, pellot, suot, järvet – koko luonto. Luonnossa lahoamisessa vapautuva hiili kiertää ja sitoutuu takaisin ekosysteemiin. Tässä prosessissa vapautuu myös happi, jota riittää kaupunkilaisillekin.

    Ilmaston lämpenemisen aiheuttavat ihmisten toimista syntyvät päästöt, ei luonnossa kiertävä hiili. Sellaiset uutiset kuin 23.5., ”Metsämaan päästöt kasvoivat viime vuonna”, ovat harhautusta, jonka tarkoitus on suunnata huomio pois pääasiasta, todellisista päästölähteistä.

    Lisää aiheesta
    • Hakkuut kasvoivat viime vuonna hieman edellisvuodesta.

      Ilmastonmuutos | Metsämaan päästöt kasvoivat viime vuonna, puutuotteet pysyivät hiilinieluna

    Hiiltä eivät sido asfaltoidut ja rakennetut alat. Kaupungit, taajamat, teollisuus- ja liikennealueet ovat pelkkiä päästölähteitä.

    Päähuomio pitäisikin kiinnittää päästöjen rajoittamiseen eikä sidontaan. Hiilensidonnan määrään voi vaikuttaa hyvin rajallisesti.

    Olisi toki yksi keino, jolla voidaan olennaisesti lisätä hiilen sidontaa: lannoitetaan Suomen järvet ja Itämeri, niin kyllä hiilen sidonta kasvaa! Kun kesällä syntynyt runsas levämassa laskeutuu pohjalle, se myös valtaosin pysyy siellä. Osa typestä ja fosforista vapautuu ja ylläpitää voimakasta hiilensidontaa useita vuosia niin, ettei lisälannoitusta tarvita joka vuosi.

    Vihreä liike voi vapaasti ottaa tämän ohjelmaansa.

    Seppo Vuokko

    tietokirjailija

    Savitaipale

    Lisää aiheesta
    • Metsien kasvu on notkahtanut aavistuksen sekä Suomessa että Ruotsissa.

      Metsäpolitiikka | Suomi laskee maaperän päästölähteeksi ‒ Ruotsi katsoo sen sitovan hillittömästi hiiltä

      Tilaajalle
    • Suomi pääsee hiilinieluvaatimuksissa pian helpommalla, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo.

      Metsäpolitiikka | Ruotsikin on kohta vaikeuksissa: Lähivuosina se on ajautumassa pulaan metsänielunsa kanssa

      Tilaajalle
    • Sinimailasta. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Lukijalta: Suomen pelloissa on tarjolla hiilinielu yli 300 miljoonalle tonnille hiilidioksidia

    • Ilmastonmuutos | Yritykset haluaisivat lisätä hiilensidontaa miljardeilla euroilla, mutta eivät valtion hyväksi – epäluulot ja vääntö pelisäännöistä tulppasivat metsien hiilikaupan

      Tilaajalle
    • Kimmo Hantusen mielestä metsien hakkuiden vähentämien Suomessa ei auta, koska hakkuut siirtyvät muualle.

      Ympäristö | Lukijalta: Ilmastokeskustelu on sivuraiteella

    Artikkelin aiheet
    hiilipäästöt
    hiilinielu
    Suomen luonto
    ilmastonmuutos
    taajamat
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä