Merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen (oik.) puhui Centrum Balticum -säätiön Itämeri-foorumissa Turussa merivoimien roolista Naton osana. Kuvassa vasemmalla Centrum Balticum -säätiön johtaja, professori Kari Liuhto. Kuva: Kimmo Lundén
Merivoimien komentaja: ”Tilanne Itämerellä on jännitteinen, mutta vakaa”
Venäjä nostatti myrskyn aluevesirajojen yksipuolisilla muutosaikeilla. MT:n haastattelussa merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen kertoo laivaston reagoivan alueelliseen koskemattomuuteen toimivaltuuksiensa mukaisesti.TilaajalleTurku
”Valvomme Suomen merialueita ympäri vuoden. Toimintamme ja kalustomme on suunniteltu Itämeren matalille vesille.” Merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen puhui merenkulun turvaamisesta ja valvonnasta Turun Itämeri-foorumissa. Kuva: Pasi Rahikka / Centrum Balticum -säätiöRauhanmerenäkin tunnetulla Itämerellä kuohuu. Venäjän puolustusministeriö julkaisi luonnoksen merirajojensa yksipuolisesta siirtämisestä ulommas Itämerelle.
Kohun noustua Venäjän puolustushallinto veti pois epämääräisiksi jääneet karttaesitykset.
Suomen osalta Venäjän esiin tullut aie koskisi mittauspisteiden siirtoa Venäjälle kuuluvilla Suomenlahden saarilla.
Onko kyseessä ollut Venäjän häirintäyritys, vahinko, väärinymmärrys vai hybridivaikuttaminen?
Suomen merirajojen valvonnasta vastaa käytännössä merivoimat ja merivartiosto. Miten Suomen merivoimat tilanteen näkee? Aiheuttaako tämä aluevesirajojen valvonnan tehostamista merellä?
Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen vastaa MT:n haastattelussa:
”Merivoimat toimii aluevalvontalain mukaisesti aluevalvontaviranomaisena. Mikäli Merivoimat havaitsee merialueilla toimia, jotka saattavat loukata alueellista koskemattomuuttamme, niin niihin reagoidaan aluevalvontalain antamien toimivaltuuksien mukaisesti”, merivoimien komentaja Tiilikainen kertoo.
Onko tilanne Itämerellä Suomen merivoimien näkökulmasta kiristynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan?
”Tilanne Itämerellä on jännitteinen, mutta vakaa. Tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.”
Tietojen ollessa näin epämääräisiä merivoimat ei kommentoi asiaa enempää, vaan ulkoministerin lausunnon mukaisesti asiaa selvitetään diplomaattisten kanavien kautta. Tiedottamisesta vastaavat vastuuministeriöt.
Suomen hallitus on seurannut tilannetta tiiviisti siitä lähtien, kun Venäjän aie tuli Venäjän median kautta julkiseksi:
”Valtiojohto seuraa tilannetta tiiviisti. Venäjä ei ole ollut asiassa Suomeen yhteydessä. Suomi toimii kuten aina: rauhallisesti ja faktoihin perustuen”, viestitti presidentti Alexander Stubb viestipalvelu X:ssä torstaina aamulla.
Presidentti Stubb rauhoitti keskustelua:
”Minusta tässä ei ole nyt mitään syytä huoleen missään muodossa. Se voi olla joko hybridioperaatio tai sitten se voi olla ihan puhdas vahinko. Sen takia näihin ei kannata reagoida liian voimakkaasti”, presidentti Stubb sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei myöskään arvioinut provokaatioksi Venäjällä julki tulleita aikeita. Ulkoministeriö selvittää yksityiskohtia.
Varautuminen on viisautta, ja sitä Suomen puolustusvoimat on harjoittanut maalla merellä ja ilmassa.
Merivoimille arktisten olosuhteiden huomioiminen on kaiken ytimessä, arvioi merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen keynote-puheenvuorossaan Turun yliopiston Itämeri-foorumissa maanantaina.
”Meidän tulee huomioida arktiset olosuhteet ja meren jäätyminen talvikuukausina. Totta puhuen, merenkulun ja aluevesien turvaaminen edellyttävät erityistä osaamista, olosuhteisiin suunniteltua kalustoa ja jopa jäänmurtajia.”
Hybridisota, infrastruktuuriin kohdistetut tihutyöt ovat koskettaneet myös Suomea. Balticconnector-kaasuputki Viron ja Suomen välillä katkaistiin kiinalaisomisteisen laivan laahattua ankkuriaan pitkin pohjaa. Merenpohjalle laskettuja datakaapeleita on katkaistu.
Suomen ja Viron yhteisesti omistamaa mereen laskettua virtajohtoa korjataan edelleen talven vikaantumisen jälkeen.
Merivoimat valvoo ja kuuntelee myös meren alla.
Mitä näistä tapauksista on opittu, komentaja Tiilikainen?
”Suomessa ja Suomen ulkopuolella on paljon infrastruktuuria, jonka tuhoutuminen tai vikaantuminen vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti kansalaisten elinmahdollisuuksiin. Opittiin siitä myös se, että onneksi meillä on korvaavia järjestelmiä.”
Balticconnector-putken katkaisemista tutkii keskusrikospoliisi yhä. Merivoimat on tuottanut aineistoa krp:n tutkinnan tueksi.
Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon Itämeren rantavaltioista kaikki paitsi Venäjä kuuluvat sotilasliitto Natoon.
Merivoimien vuoden 2024 kevään pääharjoitus Helka 24 alkoi torstaina 23. toukokuuta pääkaupunkiseudulla ja muun muassa Saaristomerellä. Merivoimat harjoittelee merioperaatioiden toimeenpanoa, sisältäen joukkojen siirtoja ja taistelutehtäviä saaristossa ja rannikolla.
Aluevesivyöhyke
Aluevesi on vesialue, joka muodostaa osan valtioaluetta ja jolle valtion täysivaltaisuus ulottuu. Vesialueen lisäksi aluevesiin kuuluu myös sen pohja. Suomen aluevesi ulottuu 12 meripeninkulmaan, noin 22 kilometriin rantaviivasta.
Rannikon edustalla sijaitsevat saariryhmät vaikuttavat ulkorajan määrittämiseen.
Suomenlahdella on Viron kanssa sovittu, että maiden aluevesien väliin jätetään vapaan kauttakulun väylä, joka on leveydeltään neljä meripeninkulmaa.
- Osaston luetuimmat
