Afrikkalainen sikarutto toi kaatopaikkahautaamista koskevaan ohjeeseen heti päivitystarpeen
Kuolleiden eläinten kaatopaikkahautaamisesta olemassa olevaa ohjetta tarkennetaan ASF:n osalta.
Raatojen nopea ja turvallinen hävittäminen on tärkeää tautien leviämisen estämiseksi. Kuva: Johannes WiehnJätealan huoltovarmuustoimikunta yhteistyössä Ruokaviraston kanssa tuotti kesällä 2023 ohjeen siitä, miten kaatopaikkasijoittaminen toimisi tilanteessa, jossa esimerkiksi tarttuvan eläintaudin takia syntyy suuri määrä eläinperäistä jätettä.
Raatojen nopea ja turvallinen hävittäminen on tärkeää tautien leviämisen estämiseksi. Esimerkiksi lintuinfluenssa on aiheuttanut muun muassa Ranskassa tuhansia tautitapauksia. Jos tauti pääsee leviämään eläintenpitopaikoissa, eläinperäisen jätteen käsittelykapasiteetti voi loppua nopeastikin.
Sivutuotelain määräämiltä eläintiheiltä keräilyalueilta kuolleet tuotantoeläimet on normaalitilanteessa kerättävä ja käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytyssä käsittelylaitoksessa, jollainen on esimerkiksi Honkajoki Oy tai hävitettävä polttamalla raatojen polttoon hyväksytyssä polttolaitoksessa.
Käsittely-, poltto- ja biokaasulaitokset voivat ottaa vain tietynlaisia eläinten raatoja hävitettäväksi. Esimerkiksi tulipalossa kuolleita tai mädäntymistilassa olevia raatoja ei aina voida vastaanottaa käsittelylaitoksissa.
Näissä tilanteissa joudutaan miettimään muita raatojen hävitystapoja, kuten hautaamista kaatopaikalle.
Syrjäisillä alueilla lainsäädäntö sallii kuolleiden eläinten hävittämisen hautaamalla maahan tai kaatopaikan ympäristölupaviranomaisen myöntämän ympäristöluvan niin salliessa kaatopaikalle. Alue määritellään eläinlajikohtaisesti. Loppusijoituksen toteutus tapaan vaikuttaa eläinlaji sekä mahdollisesti todettu eläintauti.
Suomen Kiertovoima KIVO ry:n huoltovarmuusasiantuntija Taina Kallus kertoo, että jätehuoltoala työstää tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön johdolla ohjetta siitä, miten jätehuolto varautuisi, mikäli luonnonvaraisia eläimiä, esimerkiksi villisikoja jouduttaisiin Suomessa lopettamaan afrikkalaisen sikaruton takia.
”Lähtökohtaisesti tietysti pyritään estämään taudin saapuminen Suomeen ennaltaehkäisevin toimenpitein. Tarvittaessa on kuolleiden eläinten kaatopaikkahautaamisesta olemassa kesällä valmistunut, hyvä ohje Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla. Sitä kuitenkin nyt vielä mahdollisesti tarkennetaan muun muassa Ruokaviraston kanssa lisäohjeistuksella afrikkalaisen sikaruton osalta.”
Tilanteissa on tärkeä toimia ripeästi, koska mätänevät eläimet aiheuttavat taudin leviämisriskin lisäksi muitakin terveys- ja ympäristöhaittoja.
”Käytännössä kaatopaikalle tehdään useiden metrien syvyinen hauta, jonne eläimet sijoitetaan. Haudat kalkitaan ja pyritään siihen, että pötsin kaltaiset rakenteet rikotaan. Tämän jälkeen kuopat peitetään parin metrin maakerroksella. Kaatopaikkahautaaminen tulee myös luvittaa etukäteen eli kaatopaikan ylläpitäjä ei voi itse tehdä päätöstä hautaamisesta”, Kallus sanoo.
”Kaatopaikan ylläpitäjän on hyvä tarkastaa etukäteen, että ympäristölupa sallii kuolleiden eläinten vastaanottamisen. Näin äkilliset tilanteet on helpompi hoitaa sujuvasti”, Kallus muistuttaa.
- Osaston luetuimmat
