Hyytävä arvio: Sähkön hintahuiput voivat kaksinkertaistua jo lähivuosina
Sähköä käyttävä kaukolämpö ja maalämmön lisääntyminen nostavat sähkön hintaa.Tilaajalle
Seinäjoen Voiman reservissä oleva lämpölaitos on käynyt pakkasten aikana turpeella ja puulla koko alkuvuoden. Pörssisähkön hinta kävi torstaina lähes 60 sentissä kilowattitunnilta. Kuva: Harri Kallio-Kurssi, Jaana KankaanpääTammikuu oli Euroopassa selvästi tavanomaista kylmempi, kyseessä oli hyytävin tammikuu sitten vuoden 2010, kertoo EU:n ilmastopalvelu Copernicus.
Tammipakkasten aikana sähköä kulutettiin Suomessa yhteensä 9,6 terawattituntia, mikä on noin 13 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa.
Edellinen sähkönkäytön ennätys on tässäkin vuodelta 2010, jolloin sitä kului 9,3 terawattituntia. Pörssisähkön hintapiikki kävi 82,19 sentissä kilowattitunnilta kuluvan helmikuun alussa. Tammikuussa 2026 pörssisähkön kuukauden keskihinta oli 14,7 senttiä kilowattitunnilta sisältäen arvonlisäveron.
Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen tiivistää pörssisähkön hintaan vaikuttavat kaksi perustekijää: kysyntä ja tarjonta.
”Lämpötilan ohella sähkönhintaan meillä vaikuttaa nykyään oleellisesti tuuliolot. Ja jos ei tuule, niin ei välttämättä tarvitse olla niin kovin kylmääkään, jotta hinnat pomppaavat”, Iivonen sanoo.
Tuotantopuolella säästä riippumatonta vesivoimaa voidaan ainakin teoriassa säätää olosuhteiden mukaan.
”Perusajatus menee näin: jos talvi on odotuksia lauhempi, vaikuttaa tämä sähkön markkinahintoja laskevasti.”
Suomessa varastoitavaa vesivoimaa on melko vähän, mutta yleensä meillä on vesirikkaampien Ruotsin ja Norjan kanssa suhteellisen samanlaiset sääolot ja niiden suurempi vaikutus välittyy tänne rajasiirtoyhteyksien kautta.
”Heidän etunsa ei välttämättä ole tasata sähkön hintojen vaihteluita talviaikana.”
Jatkossa kysynnässä voi teollisuudessa tapahtua nopeasti isoja muutoksia, jos vaikka datakeskuksia nyt lähtee rakentumaan.
”Tai sitten toiseen suuntaan, jos teollinen tuotanto jostain syystä hiipuu”, Iivonen sanoo.
Kysynnän rakenteessa suuri muutos parin vuoden takaiseen on sähkön käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa.
”Kehitys leikkaa sähkön alimpia hintoja lämmityskaudella.”
Bioenergian lisäverotuksesta tulisi pidättäytyä energiajärjestelmän vakauden turvaamiseksi.
Energiakaupunkien toiminnanjohtaja Eero Haapalehdon mukaan maalämmön vaikutuksesta sähköverkkoon on puhuttu toistaiseksi vasta vähän.
”Mikäli kiinteistökohtaiset maalämpöratkaisut yleistyvät nykyisestä, ne kuormittavat sähköjärjestelmää voimakkaasti juuri huippukulutustunneilla”, Haapalehto huomauttaa tiedotteessa.
Samalla yhteistuotannon rooli supistuu, eli sähkön huipputuotannon kapasiteettia poistuu markkinoilta.
”Kokonaisuutena sähkön markkinahinta voi nousta merkittävästi. Samalla tehopulan riski kasvaa.”
Energiakaupungit ry painottaa, että sähköistymistä ja puhdasta siirtymää on vietävä eteenpäin järjestelmälähtöisesti. Energiamäärien tarkastelun rinnalle on nostettava teho, ajoitus sekä lämmön- ja sähköntuotannon yhteensovittaminen.
”Keskustelussa tulisi kysyä ennen kaikkea, paljonko energiaa ja tehoa on käytettävissä silloin kun kulutus on korkeimmillaan. Juuri tähän kysymykseen tämän päivän korkea sähkön hinta antaa vastauksen.”
Energiakaupungit ry katsoo, että sähköjärjestelmän vakauttaminen edellyttää myös sääntely-ympäristön johdonmukaisuutta. Bioenergian lisäverotuksesta tulisi pidättäytyä energiajärjestelmän vakauden turvaamiseksi.
”Bioenergiaan perustuva yhteistuotanto turvaa kohtuullista sähkön hintaa, ja se on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta.”
Talvipäivien huipputunneilla ratkaisevaa on se, paljonko sähköä ja tehoa on käytettävissä samanaikaisesti.
Suomessa merkittävä osa lämmitysenergiasta tuotetaan tällä hetkellä kaukolämmöllä, joka keventää sähköjärjestelmän kuormitusta. Uusiutuvalla bioenergialla toimivat yhteistuotantolaitokset tuottavat samalla sähköä verkkoon.
”Kylminä ja tuulettomina päivinä varastoitavissa oleva puuenergia pitää sähköjärjestelmää pystyssä.”
Hintapiikit voimistuvat, mikäli yhdistetty sähkön ja lämmön yhdistävä chp-tuotanto vähenee nykyisestä.
“Sähkön hintapiikit syntyvät tilanteissa, joissa kylmä sää ja heikko tuulivoimatuotanto osuvat samaan aikaan korkean kulutuksen kanssa. Kyse ei ole yksittäisestä häiriöstä, vaan sähköjärjestelmän rakenteellisesta tehotilanteesta”, Haapalehto kertoo.
Edullinen tuulisähkö on ajanut yhteistuotantolaitosten kannattavuuden alas.
”Sähkön hintahuiput tulevat jo lähivuosina vastaavissa sääoloissa kaksinkertaistumaan, mikäli nykyisiin chp-tuotantolaitoksiin ei toteuteta käyttöiän pidennyksiä.”
Sähkömarkkinoiden tulevilla hinnoilla käydään kauppaa johdannaismarkkinalla.
”Kylminä ja tuulettomina päivinä varastoitavissa oleva puuenergia pitää sähköjärjestelmää pystyssä. Muuta vastaavan säätökyvyn omaavaa fossiilitonta teknologiaa meillä ei ole”, Haapalehto sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
