Mitkä liikennehankkeet etenevät ensimmäisinä? Budjetista odotetaan tietoa investointiohjelman toteutuksesta

Ensimmäistä budjettiaan kasaava Petteri Orpon (kok.) hallitus päättää näinä päivinä myös siitä, mistä hallitusohjelman investointiohjelma aloitetaan.

Pääministeri Orpo lupasi MT:lle elokuussa, että jo ensi vuoden budjetissa tehdään päätöksiä ainakin joistain infrahankkeista.

Ohjelma on koko hallituskauden mittainen. Investointien toteutusjärjestys päätetään kulloisessakin budjetissa.

Investointiohjelmassa luvataan paljon rahaa Länsi-Suomeen Itä-Suomen jäädessä vähemmälle. Erittelemättömät investoinnit saattavat kuitenkin vielä tasata rahoitusta alueittain.

Suurimmat yksittäiset investoinnit ovat pääradan kehittäminen ja Turun tunnin junan pääomittaminen. Yhteensä näihin hankkeisiin on allokoitu noin miljardi euroa.

Pääradan kehittämisohjelmaan kuuluvat myös pohjoiset Liminka–Oulu-osuuden ja Tornio–Kolari-välin parannushankkeet.

Grafiikoissa esiintyvät hankkeet ovat Väyläviraston sivuilta löytyviä hankkeita. Hallituksen suunnitelmia ei ole kaikilta osin tarkennettu.

Helsingin ja Tampereen välillä parannus keskittynee kahden lisäraiteen rakentamiseen Jokela–Riihimäki-välille. Väylävirastolla on käynnissä suunnittelu myös Riihimäki–Tampere-välin kohtauspaikkojen lisäämiseksi.

Turun tunnin junan lisäksi vanhan Rantaradan kehittämiseen on budjetoitu 80 miljoonaa euroa. Myös Pasilasta lentokentän kautta pääradalle kulkevan Lentoradan suunnittelua jatketaan 43 miljoonalla eurolla.

Itäiseen Suomeen infrastruktuuri-investoinneista osuvat Savon radan ja Karjalan radan kehittäminen sekä viitostien kunnostukset. Näiden hankkeiden hinta-arvio on yhteensä runsaat 400 miljoonaa euroa.

Erikseen on mainittu myös matkailuhanke Palokin koskien patojen purkamisesta.

Koko investointiohjelman koko on neljä miljardia euroa, jotka aiotaan hankkia myymällä valtion omaisuutta.

Lueteltujen liikennehankkeiden lisäksi esimerkiksi Länsirannikon kilpailukyvyn ja kasvun edistämispaketille osoitetaan suunnitelmassa 130 miljoonaa euroa.

Lisäksi rahaa ollaan antamassa esimerkiksi puolustusvoimien materiaalihankintoihin ja hoitojonojen purkuun.

Listalla on myös laajempia kohteita, kuten korjausvelan purkaminen (520 miljoonaa euroa) ja infrahankkeet (Kehittämismomentti ja MAL-hankkeet, 797 miljoonaa euroa).

Korjausvelan purkamiskohteita ei eritellä. Ohjelman tekstiosiossa mainitaan esimerkiksi nelostien kehittäminen Keski-Suomen alueella.

Väylävirasto laati jo viime vuoden puolella suunnitelmallisen investointiohjelman vuosille 2023–2030. Toteutettavia liikennehankkeita etsittäneen ensisijaisesti sieltä.

Siinä on listattu noin 90 ohjelmaan sisältyvää tai toteutukseen ehdolla olevaa tiehanketta, vajaat 30 raideliikennehanketta ja kymmenen vesiväylähanketta.

Väyläverkon investoinnit kerrotaan ohjelmassa kohdistettavan kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille, ja pahimpien pullonkaulojen purkamiseen.

Todennäköisesti korjausvelan purkaminen sisältää paljon esimerkiksi päällystystöitä. Niiden tarkka kohdistuminen selviää vasta kun hankkeista päätetään. Väylävirastosta kerrotaan korjaustarpeita olevan tasaisesti läpi Suomen.

Myös toteutuksen ja rahoituksen tarpeen aikataulut vaihtelevat. Esimerkiksi erikseen mainitusta Kolarin radan sähköistämisestä ei ole vielä suunnitelmaa.

Samaan aikaan kun väyläverkkoon tehdään kertaluontoinen investointiohjelma, uusien väylähankkeiden rahoitustasoa ollaan alentamassa portaittain. Vuonna 2027 uusiin väylähankkeisiin on tarkoitus käyttää 250 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän rahaa.

Myöskään Infrahankkeet-kohtaa ei hallitusohjelmassa sen enempää avata. MAL-hankkeissa on kyse valtion ja suurimpien kaupunkien välisistä yhteistyöhankkeista. Sopimukset on tehty Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kanssa.

Hallitusohjelmassa määritellään sopimusmenettelyn keskittyvän seutujen kasvuun ja saavutettavuuden edellytysten varmistamiseen.

Osa suunnitteilla olevista hankkeista voisi mennä useammankin momentin alle. Esimerkiksi Tampereen rautatieasema-alueen kehittäminen on mainittu Tampereen MAL-suunnitelmassa, mutta se vaikuttaa myös koko pääradan liikenteeseen.

Mahdollisesti väylähankkeisiin voi löytyä rahaa myös elinkeinopoliittiseen varaukseen varatusta 400 miljoonasta eurosta. Kryptinen kirjaus voi tarkoittaa sitä, että rahaa varataan väylähankkeisiin mahdollisten teollisuuden investointien kannustamiseksi.

Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.