Hyödyksi voi olla myös kuolemansa jälkeen – samalla omaistenkin taakka kevenee

Lääkäreiden arvostus lienee suurta väestön keskuudessa, vaikkeivät kaikki tiedeorientoituneita ihmisiä muutoin olekaan. Moni kritisoi yhteiskunnan varojen hupenemista kaikenlaiseen ”höpöhöpö”-tutkimukseen, mutta lääketieteeseen sen sijaan usein ollaan valmiita käyttämään varaa. Mielestäni kaikki tutkimus on arvokasta, mutta se on tässä tarinassa sivujuonne.

Lääketieteellistä tutkimusta ja lääkäreiksi opiskelevia voi auttaa helposti testamenttaamalla ruumiinsa tutkimuskäyttöön. Se onnistuu ainakin joissain yliopistokaupungeissa, kuten Tampereella, Helsingissä, Turussa ja Itä-Suomen yliopiston alueella.

Kun ruumiinsa luovuttaa yhteiseen hyvään, tulee samalla helpottaneeksi omaisten taakkaa. Pakettiin kuuluu, että omaiset pääsevät jättämään jäähyväiset tai järjestämään siunaustilaisuuden sairaalan kappelissa. Yliopisto hoitaa myös tuhkauksen, jota tosin saattaa joutua odottelemaan huomattavasti tavallista pidempään. Osa ruumiista jopa pakastetaan pidempiaikaiseen käyttöön.

Luultavasti helppous ja edullisuus on lisännyt tarjokkaita jonoon. Yle uutisoi helmikuussa, että testamenttivainajia on Tampereella ajoittain ruuhkaksi asti, eivätkä kaikki, kuten koronaa kuolinhetkellään sairastaneet, kelpaa opetuskäyttöön turvallisuussyistä.

Äitini teki vastikään ruumiinluovutustestamentin. Usein sellainen tuleekin mieleen vasta vanhemmalla iällä tai sairastuessa vakavasti. Pitäisi psyykata omaakin taikauskoista mieltään ajattelemaan, ettei kaikkien mahdollisten testamenttien, niin taloudellisen kuin elintenluovutuksenkin, tekeminen tarkoita sitä, että kuolo korjaa heti. Päinvastoin, asioiden järjestely voi keventää mieltä, mikä tunnetusti hyödyttää koko kehoa.

Loppujen lopuksi ruumis on vain tomumaja, josta sielu on jo paennut. Itseäni miellyttää ajatus, että olisin hyödyksi vielä kuoleman jälkeenkin ja että hautaamiseeni ja kaikkiin siihen liittyviin järjestelyihin käytettäisiin mahdollisimman vähän rahaa. Säästyvät rahat voi vaikka suunnata hyväntekeväisyyteen.

Aina parempi, jos ruumiista saadaan energiaa ja jäännöksistä vaikkapa lannoitetta. Käsittelypaikaksi kelpaisi hyvin Honkanummen sijasta Honkajoki.