Suomi on rekisterien luvattu maa

Suomessa on innostuttu rakentelemaan erilaisia rekistereitä viime vuosina.

Lain mukaan koiranomistajien piti ilmoittaa lemmikkinsä Ruokaviraston koirarekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä. Uusi jätelaki taas velvoitti kunnat perustamaan viime vuonna rekisterin, johon kerätään tietoa kotitalouksien kompostoreista. Positiivinen luottotietorekisteri aloitti tänä vuonna keräämään tietoja yksityishenkilöiden lainoista ja tuloista yhteen paikkaan. Ampuma-aselaki vaatii ilmoittamaan pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdystä tai deaktivoidusta aseesta poliisin rekisteriin.

Tiesithän myös sen, että jos hankit muutaman kesäkanan, kanojen pitopaikka ja kanojen eläintenpitoilmoitus tulee tehdä sähköisessä eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä tai ilmoittaa niistä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Vuonna 2026 piti lisäksi tulla käyttöön kissarekisteri, johon oli tarkoitus kerätä kirjoihin ja kansiin kaikki Suomen kissat, etenkin villikatit. Rekisterin tulo kuitenkin tuoreimpien tietojen mukaan viivästyy, koska ilmeisesti EU haluaa yhtenäistää kissojen rekisterit kaikissa jäsenmaissa.

Lähes kaikista rekistereistä on herännyt jonkinlaista nurinaa. Eniten ongelmia on ollut koirarekisterin kanssa. Suomessa on arvioitu olevan noin 800 000 koiraa, mutta rekisteriin oli huhtikuun puoliväliin mennessä ilmoitettu kuitenkin vain vajaat 280 000 karvakorvaa. Viranomaiset ovat ratsanneet koiria nyt muun muassa koiranäyttelyssä ja ilmoituksen tekemättä jättäneitä uhkaillaan 300–5000 euron seuraamismaksulla.

Viranomaisten toiminnassa toistuu aina sama kaava, kerrotaan että rekisteri tulee ja että ilmoituksen tekemättä jättämisestä seuraa ongelmia. Piiskan sijasta voisi joskus kokeilla porkkanaa ja kertoa mitä hyötyä rekisteristä on ilmoittajalle.

Koirarekisterin kerrotaan ehkäisevän koirien pentutehtailua, laitonta maahantuontia ja heitteillejättöä. Kompostirekisterin tarkoituksena taas on saada tietoa kierrätyksestä ja biojätteen määrästä maassamme. Poliisi vastaa miksi-kysymykseen kaikista tylyimmin: ”Deaktivoitu ase on määritelty ampuma-aselaissa ampuma-aseeksi, joten sitä koskevat ampuma-aseita koskevat vaatimukset.” Piste.

Hyviä ajatuksia, mutta resonoivat kovin vähän ihmisen arjessa. Mitäpä siitä rekisteristä minulle on iloa?

Pelkkä rekisteröinnin ilo saa harvan ryhtymään toimeen ja osa jopa protestoi rekistereitä vastaan. Pakko motivoi tiettyyn rajaan, mutta teetättää samalla lisää töitä viranomaisilla. Niinpä kompostitarkastajat joutuvat vaanimaan ihmisten komposteja ja elyn tarkastajat yrittävät käräyttää salakoiria koiratapahtumissa.

Samaan aikaan valtio säästää nuorten koulutuksesta ja vanhustenhoidosta. Ehkä vanhustenhoito vaatisi jonkinlaisen rekisterin, joka varmistaisi, että hoito on inhimillistä ja ihmistä arvostavaa.