Ovet käyvät Euroopan parlamentissa kuin hollituvassa ‒ Hautala: Lahjusskandaali pakottaa puuttumaan diplomaattien suhmurointiin

Belgian poliisi pidätti joulun alla neljä henkilöä skandaalissa, jossa Qatarin valtion epäillään lahjoneen Euroopan parlamentin meppejä.

Skandaali on herättänyt parlamentin puuttumaan ulkomaalaisten vaikuttajien ja diplomaattien toimintaan.

Parlamentin ovet ovat nimittäin avoimet niin entisille mepeille kuin ulkovaltojen diplomaateille.

Skandaalin ytimessä onkin tällä hetkellä italialainen entinen meppi Pier Panzeri. Hän on myöntänyt rahanpesun, lahjonnan ja osallisuuden rikollisjärjestön toimintaan.

Panzeri oli meppinä ollessaan ihmisoikeusvaliokunnan puheenjohtaja. Sen jälkeen hän perusti sumuverhoksi ihmisoikeuksia edistävän kansalaisjärjestön.

”Tunnen hänet, ja aina ihmettelin, mitä tekemistä hänellä on ihmisoikeuksien kanssa. Hän ei ollut aidosti sille omistautunut henkilö, vaan käytti asemaansa ja parlamentissa luomiaan verkostojaan hyväksi, jotta toiminta näyttäisi lailliselta”, vihreiden meppi Heidi Hautala arvioi.

Hautala on suomalaismepeistä ainoa ihmisoikeusvaliokunnan jäsen.

Toistaiseksi parlamentti ei ole käynnistänyt omaa tutkintaa. Sen aika on Belgian poliisin tutkinnan jälkeen.

”Kun tutkimus on ohi, asetetaan erikoiskomitea, joka käy hienolla kammalla yksityiskohtaisesti läpi, millaisia muutoksia järjestelmään pitää luoda”, RKP:n meppi Nils Torvalds sanoo.

Ainakin toimintaa parlamentin sateenvarjon alla rajoitetaan.

”Ei ole oikeutta kieltää ihmisiä kokoontumasta, mutta yhteydet parlamentin puitteissa tullaan katkaisemaan”, Torvalds jatkaa.

Korkea-arvoisin pidätetty on Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja kreikkalainen Eva Kaili (sd.). Tapausta kutsutaan lahjonnasta epäillyn maan mukaan Qatargateksi.

Kaili on erotettu tehtävästään. Hän oli myös parlamentin ihmisoikeusvaliokunnan puheenjohtaja.

Tutkinnassa on myös Panzerin toiminta Marokon kanssa.

Hautalasta piinallisinta on, että raskaat rikossyytteet koskevat henkilöitä, jotka ovat toimineet ihmisoikeustyössä.

”Varomattomuutta ja sinisilmäisyyttä on ollut aika paljon”, Hautala sanoo.

EU:n ulkopuolisten maiden diplomaattien tapaamisia ei kirjata lobbarirekisteriin muiden vaikuttajien tapaan. Perinteisesti on katsottu, että diplomaateilla pitää olla etuoikeuksia.

Vaikutustyötä tehdään paljon parlamentin erilaisten ystävyysseurojen kautta.

”Ystävyysyhdistyksillä on jonkinlainen merkitys. Ihmiset jotka ovat esimerkiksi Venäjästä, Marokosta tai Qatarista samaa mieltä ikään kuin keittävät sitä juttua niissä ystävyyskomitioissa”, Torvalds kertoo.

Lisäksi on 44 virallista valtuuskuntaa, jotka pitävät yhteyttä maailman eri parlamentteihin.

Hautalan mielestä nyt ei voi hukata tilaisuutta parantaa parlamenttityöskentelyn etiikkaa.

”Skandaalin järistystä ei pidä hukata eikä antaa sen haihtua pois. Pitää toimia ripeästi”, Hautala sanoo.

Hän on jäsen neuvoa antavassa toimikunnassa, joka on jo pari vuotta keskustellut tarvittavista muutoksista. Nyt on aika toteuttaa niitä.

”Uudistukset tässä talossa ovat aina tyssänneet kahteen perusväitteeseen: Valvonnalla ei tule vaarantaa eudustajan äänestäjiltä saamaa vapautta eikä hallinnollista taakkaa saa tulla lisää. Niiden yli on nyt päästävä.”

Hautalan mukaan ulkomainen vaikuttaminen on otettu erikoistarkkailuun.

Venäjän suhteen muutoksia on tehty eikä maan diplomaateilla ole pääsyä parlamenttiin.

Torvaldsin mukaan mepit ovat myös muutoksen kannalla. Äänestyksissä kiristyksiä kannatettiin lähes yksimielisesti.

”Ylivoimainen enemmistö ymmärtää, että pesää pitää puhdistaa.”