Euroopan demarit havittelevat Sanna Marinia EU-komission johtoon

Puhemies, keskustaoikeiston EPP-ryhmää edustava Roberta Metsola on viime viikot yrittänyt pelastaa korruptioskandaalin ravisteleman EU-parlamentin maineesta sen, mitä pelastettavissa on.

Tapahtumat vyöryvät kuitenkin omalla painollaan ja sotku, jossa Qatarin valtion epäillään lahjoneen europarlamentaarikkoja, laajenee vääjäämättä.

Yksi neljästä pidätetystä pääepäillystä, sosiaalidemokraattien S&D-ryhmän entinen europarlamentaarikko, italialainen Pier Antonio Panzeri, on myöntänyt Belgian viranomaisille syyllisyytensä. Hän on luvannut puhua suunsa puhtaaksi lahjuksista.

Olisi suoranainen ihme, jos Panzerin tunnustukset eivät johtaisi uusiin pidätyksiin. Joka tapauksessa pelisääntöjä ja valvontaa tullaan skandaalin seurauksena kiristämään EU-parlamentissa merkittävästi.

Poliittisesti vaikutukset ovat toistaiseksi olleet yllättävänkin laimeita.

Vaikka pääepäillyt kuuluvat demarileiriin, muut ryhmät eivät ole lähteneet ruoskimaan S&D:n edustajia julkisuudessa. Parlamentissa vallitsee kohtuullisen suuri yhteisymmärrys siitä, että pelissä on koko instituution maine.

Pidätetyn S&D-ryhmää edustavan parlamentin kreikkalaisen varapuhemiehen Eva Kailin tilalle valittiin kolmen suurimman ryhmän äänillä luxemburgilainen demari Marc Angel. Keskustaoikeiston EPP, keskustaliberaalien Renew ja S&D pitivät kiinni vanhasta sovitusta puhemiespaikkojen jaosta. Korruptiosotkun ei annettu horjuttaa sitä.

Konsensus voi kuitenkin revetä, mitä lähemmäs vuoden 2024 EU-vaaleja ja uuden komission valintaa tullaan.

Mielenkiintoisin kysymys on, miten tavoiteltu komission puheenjohtajan pesti täytetään. Perustuuko se myös jatkossa EU-parlamentin poliittisten ryhmien asettamiin kärkiehdokkaisiin, eli käytännössä suurimman ryhmän ehdokas valitaan.

Vuonna 2019, kun mikään parlamenttiryhmä ei saanut vaaleissa riittävää enemmistöä eivätkä ryhmät pystyneet sopimaan yhteisestä ehdokkaasta, Ranskan presidentti Emmanuel Macron veti välistä ja nosti komission puheenjohtajaksi saksalaisen Ursula von der Leyenin. Hän ohitti EPP:n saksalaisen ehdokkaan Manfred Weberin ja sosiaalidemokraattien hollantilaisen Frans Timmermansin.

Tätä haavaa EU-parlamentin demarit nuolevat edelleen. Juuri siksi vuoden 2024 vaaleja varten S&D-ryhmässä hypistellään ”todellista valttikorttia”. Näin asian ilmaisevat sekä MT:n parlamentti- että komissiolähteet Brysselissä.

S&D-ryhmässä heitettiin jo viime vuoden lopulla ilmoille ajatus Suomen pääministeri Sanna Marinin (sd.) pyytämisestä ryhmän kärkiehdokkaaksi 2024 vaaleihin.

Euroopan demarit haluaisivat siis nostaa Marinin EU-komission seuraavaksi puheenjohtajaksi. Ryhmää ravisteleva korruptioskandaali on MT:n tietojen mukaan vain kiihdyttänyt keskustelua.

”Marinia pidetään parlamentissa ja muutenkin täällä Brysselissä poikkeuksellisena poliittisena supertähtenä, jota mikään skandaali ei horjuta ja joka on sekä suosittu että tunnettu yli kansallisten rajojen erityisesti Ukraina-lausuntojensa vuoksi”, MT:n komissiolähde luonnehtii.

Parlamentin S&D-ryhmää lähellä oleva lähde vahvistaa näkemyksen.

”Marinin arvoliberaalia linjaa arvostetaan Länsi-Euroopassa ja Ukraina-näkemykset taas herättävät vastakaikua Itä-Euroopassa”, lähde erittelee.

Hän myöntää, että Suomen pääministeri olisi lisäksi ”puhdas” ehdokas korruption ravistelemalle S&D:lle ja hänen taakseen olisi mahdollista saada sekä muita parlamenttiryhmiä että enemmistö jäsenmaiden muodostamasta neuvostosta.

Kaikki on tietysti kiinni siitä, haluaako Marin itse lähteä tavoittelemaan komission puheenjohtajuutta. Asia on ajankohtainen vasta Suomen eduskuntavaalien jälkeen.

Tuoreimpien mielipidetiedustelutejen mukaan mukaan SDP jäisi vaaleissa kolmoseksi kokoomuksen ja perussuomalaisten jälkeen. Tällainen tulos voi hyvinkin lisätä Marinin kiinnostusta kisata EU-komission ykköspaikasta.