Takuuvuokria ja ilmoitus Whatsapp-ryhmään – ulkomaisen työvoiman rekrytointi vaatii kunnalta aktiivisuutta ja kekseliäisyyttä
Kunnan rooli on ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnissa olennainen, kertoo Tuula Parkkonen-Suhonen.
Tuula Parkkonen-Suhonen toivoo uusien kansanedustajien ymmärtävän maakuntien työvoiman tarpeen. Kuva: Timo VillanenKoko Ylä-Savo tekee ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnissa yhteistyötä, kertoo Kiuruveden kaupungin elinkeinopalveluiden yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen.
Kiuruveden kaupunki loi yhdessä Euresin, TE-toimiston ja paikallisen RDG Oy:n kanssa kanssa pilottiprojektin avulla mallin ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseksi alueelle.
Pilottimallin luominen käynnistyi kartoittamalla yrityksen tarve siitä. millaisiin tehtäviin kansainvälisiä osaajia tarvitaan ja mitä osaamisvaatimuksia työntekijöille on.
”Yritykselle on tärkeää selvittää työntekijöiden osaamistaso, jotta osataan laatia koulutussuunnitelma ja aikataulu myös perehdytykselle ja mahdollisten eri tukimahdollisuuksien saamiselle, niin työntekijälle kuin myös työnantajalle”, Parkkonen-Suhonen kertoo.
Kaupungin merkitys on kansainvälisten osaajien houkuttelussa hyvin suuri, Parkkonen-Suhonen selittää.
”Tämä tuli ilmi projektin päättymisen jälkeen Kiuruveden kaupungin elinkeinopalveluiden tekemässä kyselyssä rekrypilottimalliin osallistuneille.”
Hyvien esittelymateriaalien lisäksi konkreettiset suunnitelmat tulijoiden vastaanottamiseen ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kiuruvedellä kaupunki maksaa tulijoiden takuuvuokran. Sillä on suuri merkitys sekä rekrytoivalle yritykselle että ulkomailta tulevalle työntekijälle
”Monet työntekijät tulevat sellaisen palkkatason maista, että heillä ei ole heti alkuun mahdollista maksaa monen kuukauden vuokratakuuta.”
Pilotissa tehtiin myös Kiuruveden puskaradiokokeilu, jossa Kostamuksen paikalliseen Whatsapp-ryhmään laitettiin ilmoitus avoinna olevista metallialan työpaikoista.
Puskaradiokyselyssä kysyttiin vastanneiden halukkuutta tulla töihin Kiuruvedelle ja lisäksi esimerkiksi koulutustasoa sekä millaisia työtehtäviä he olivat aiemmin tehneet. Lisäksi kysyttiin myös, onko perhettä tulossa mukana.
”Tämä kokeilu tehtiin, koska yrityksellä oli kiire saada työntekijöitä. Sen avulla sieltä saatiin heti seitsemän ammattialan osaajaa Ylä-Savoon ja Kiuruvedelle”, Parkkonen-Suhonen riemuitsee.
Nopean rekrytoinnin mahdollistivat Kiuruveden aiemmat valmistelut. Asunnot rekrytoiduille oli jo valmiiksi katsottu. Samoin tiedot tarvittavista palveluista, vapaa-ajan aktiviteeteista, kulttuuripalveluista ja harrastemahdollisuuksista on koottu ulkomailta tuleville työntekijöille jaettavaan oppaaseen.
”Pilottihanke toi koko Ylä-Savon alueelle noin 30 uutta työntekijää. Nyt se on laajentunut muihin maihin ja alueisiin”, Parkkonen-Suhonen sanoo.
Alueen TE-toimisto ja Eures auttavat rekrytoivia yrityksiä muun muassa lupa-asioissa, kielikoulutuksessa ja osaamistason varmistamisessa.
Yritykset kääntyvät usein myös paikallisten maahanmuutto- ja kansainvälisyyspalvelujen, kuten Iisalmen kaupungin maahanmuuttotyön asiantuntijan puoleen.
Varsinkin kauempaa saatavan työvoiman osalta itse työvoiman haalimista hankalampaa on sen pitäminen, kertoo Ylä-Savon maahanmuutto- ja kv-rekrytointipalveluiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Mirja Iskanius
”Elämä on niin paljon kaikkea muutakin kuin vain työtä”, hän sanoo.
”Lasten koulut, harrastemahdollisuudet ja se, miten paikalliset ihmiset suhtautuvat tulijoihin ovat kaikki tärkeitä siinä, että ihmisiä tänne saataisiin ja he viihtyisivät täällä”
Iso muuttuja alueen ja koko Suomen työmarkkinoilla ovat jo saapuneet ukrainalaiset. Moni heistä suunnittelee mahdollisuuksien mukaan paluuta Ukrainaan, mutta aika näyttää, moniko heistä kotiutuu Suomeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
