Ulkomaalaisten poimijoiden vähäisyys näkyi – luonnonmarjojen keräysmäärä puolittui

Metsiin jäi merkittävä määrä luonnonmarjoja viime vuonna. Marjoja kerättiin myyntiin vain noin puolet vuoden 2023 määrästä.

Ruokaviraston tutkimuksen mukaan tämä johtui ennen kaikkea siitä, että ulkomaalaisia poimijoita oli vain murto-osa aiemmasta.

Puolukkaa kerättiin myyntiin eniten, yhteensä neljä miljoonaa kiloa. Määrä väheni edellisvuodesta, vaikka sato oli paikoitellen erittäin hyvä.

Mustikan myyntimäärä jäi 1,2 miljoonaan kiloon, joka on lähes kolme miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisvuonna. Lakkaa saatiin myyntiin vain runsaat 30 tonnia melko hyvästä sadosta ja hyvästä laadusta huolimatta.

Kerättyjen marjojen kilohinnat nousivat selvästi. Esimerkiksi puolukan keskipoimijahinta kohosi 0,86 eurosta 1,48 euroon kilolta. Myös mustikasta ja lakasta maksettiin poimijoille enemmän kuin vuonna 2023.

Hinta- ja määrätiedot perustuvat marja- ja sienikauppaa tekevien yritysten ilmoittamiin lukuihin.

Sienisato jäi heikoksi koko maassa, vaikka kasvukauden sää oli paikoin lämmin ja sateinen. Sadon heikkouteen vaikutti muun muassa maaperän kuivuminen ja sateiden epätasainen jakautuminen.

Herkkutatista tuli huono sato. Viime vuosi oli ensimmäinen kahteenkymmeneen vuoteen, kun luonnonmarjojen ja -sienien poimintatulot jäivät alle kymmenen miljoonan euron. Kuva: Lari Lievonen

Herkkutattisato oli huonoin vuosikymmeniin. Vientisienenä tärkeää herkkutattia saatiin vain 27 tonnia. Keltavahvero oli määrällisesti tärkein laji (61 tonnia), mutta senkin myyntimäärä laski edellisvuodesta. Keltavahveron hinta pysyi kuitenkin samalla tasolla kuin edellisvuonna.

Luonnonmarjoista ja -sienistä kertyi poimintatuloa yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Tämä on 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023 ja ensimmäinen kerta kahteenkymmeneen vuoteen, kun poimintatulot jäivät alle kymmenen miljoonan euron.

Marjoista poimintatuloa maksettiin yhdeksän miljoonaa euroa. Puolukka kerrytti tuloja 5,9, mustikka 2,7 ja lakka 0,3 miljoonaa euroa. Sienistä eniten tuloja toi keltavahvero.

Ulkomaalaiset poimijat keräsivät 36 prosenttia luonnonmarjoista ja 18 prosenttia sienistä. Vuonna 2023 heidän osuutensa oli merkittävästi suurempi, jolloin he keräsivät 87 prosenttia marjoista ja 10 prosenttia sienistä.

Ruokavirasto tilaaman tutkimuksen tiedot kysytään marja- ja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä.

”Tiedon saaminen osalta yrityksistä on alan vaikean tilanteen seurauksena hankaloitunut, joten osa tiedosta on jäänyt saamatta”, todetaan viraston tiedotteessa.

Tulokset eivät sisällä kotitalouspoimintaa tai suoramyyntiä kuluttajille ja suurkeittiöille. Vain osa torikaupasta on mukana. Tutkimuksen teki Kantar Agri.