

Brysselin EU-huippukokouksen Venäjä-linjauksissa oli toinen sävy kuin Haagin Nato-kokouksen imelässä ja hämmentävässä Trump-mielistelyssä.
EU-johtajat jatkavat Venäjä-pakotteiden kiristämistä päättäväisesti, vaikka Yhdysvaltain presidentti torjuu ne ja voi taas kiukuspäissään kostaa tavalla tai toisella.
Päättäväisyyttä selittää ainakin osin se, että Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz on tullut mukaan EU-kuvioihin. Hän haluaa nostaa EU:n suurimman jäsenmaan sille kuuluvaan johtorooliin.
Merz korostaa nyt kaikissa yhteyksissä, että Ukrainaan hyökänneen presidentti Vladimir Putinin painostamista on jatkettava mahdollisimman järeillä keinoilla ja että Putinin johtama Venäjä on vakava uhka koko Euroopalle.
Merz haluaa nostaa Saksan takaisin sille kuuluvaan johtorooliin EU:ssa.
Ero edeltäjään, sanojaan varoneeseen demarikansleri Olaf Scholziin, on huomattava.
Brysselin huippukokouksen yksi hyvä uutinen oli päätös jo voimassa olevien pakotetoimien jatkamisesta. Se, että lopullista päätöstä seuraavasta paketista, jouduttiin lykkäämään, oli pettymys, mutta ei kovin suuri sellainen.
Uusilla pakotteilla vaikeutetaan entisestään Venäjän energiavientiä, jolla Putin rahoittaa sotakonettaan. Myös venäläisten pankkien toimintamahdollisuudet kapenevat merkittävästi. Kaikki tämä tulee pienellä viiveellä, mutta tulee.

Tällä kertaa jarruttaja oli Slovakian pääministeri Robert Fico. Hän ei torju uusia pakotteita, vaan yrittää neuvotella lievennyksiä vuonna 2027 voimaan tulevaan venäläisen kaasun ostokieltoon ja varmistaa sen, että EU tulee apuun, jos sopimusten purkaminen johtaa koviin sakkoihin.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán hidastaa nyt ennen muuta Ukrainan EU-jäsenyyden etenemistä, ei niinkään Venäjän vastaisia pakotteita.
Slovakia saanee siirtymäajan kaasukieltoon.
Molempiin ongelmiin on löydettävissä ratkaisu. Slovakia saanee siirtymäajan kaasukieltoon. Unkarin veto taas todennäköisesti kierretään oikeudellisella tempulla, joka mahdollistaa Ukrainan jäsenyysneuvottelujen virallisen aloittamisen ilman yksimielistä päätöstä.
Uuden pakotepaketin keskeinen osa on venäläisen öljyn hintakaton laskeminen. Hintakatto tarkoittaa, että kansainväliset öljykaupan toimijat, satamat, varustamot ja vakuutusyhtiöt, saavat osallistua vain sellaisten kauppojen toteuttamiseen, joissa venäläisen öljyn tynnyrihinta ei ylitä määrättyä rajaa.
Päätöksen alkuperäisestä hintakatosta teki johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä. Nyt USA torjuu presidentti Donald Trumpin johdolla hintakaton alentamisen, mikä kiistatta heikentää pakotteen tehoa.
Trump suhtautuu ylipäätään nihkeästi Venäjän vastaisten pakotteiden kiristämisen. Hän pyrkii edelleen neuvottelemaan Putinin kanssa diilin Ukrainan sodan lopettamisesta ja pelkää, että pakotteet vaikeuttavat neuvotteluja.
Tosin myös merkkejä siitä, että Trumpin mitta alkaa täyttyä Putinin kanssa, on nähtävissä.
EU-johtajat korostivat Brysselissä, että hintakattoa ollaan laskemassa, vaikka USA sen torjuisi. Oleellista kuulemma on, että merenkulun vakuuttamista hallitseva Britannia on muiden G7-maiden kanssa taipumassa matalampaan hintakattoon.

Liittokansleri Merz yritti sekä Kanadan G7-kokouksessa että Haagin Nato-kokouksessa taivutella Trumpia mukaan. Arvaamaton kiinteistömiljardööri kieltäytyi. Sekään ei tehonnut, että Yhdysvaltain johtajaa mielisteltiin Haagissa kaikki mauttomuuden rajat ylittäen.
Trumpiin kohdistuu nyt kuitenkin painetta myös USA:n sisältä. Kongressissa on republikaanijohtaja Lindsey Grahamin johdolla neuvoteltu valmiiksi erittäin tiukkoja Venäjän vastaisia pakotteita.
Jos Trump suostuu niihin, hänen on helppo siunata myös EU:n ja G7-maiden hintakattopäätös. Tämän varaan Euroopassa lasketaan ja se voi parhaassa tapauksessa johtaa ratkaisevaan käänteeseen Ukrainan sodassa.