Näin paljon ilmastonmuutos vaikutti heinäkuun hellejaksoon – kesän lämpöennätys 32,6 celsiusastetta

Heinäkuussa koettu kahden viikon hellejakso oli Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa noin kaksi astetta kuumempi ilmastonmuutoksen takia, kertoo Ilmatieteen laitos.

Asia selviää World Weather Attribution -tutkijaryhmän toteuttamasta tutkimuksesta, johon osallistui Ilmatieteen laitoksen lisäksi 24 tutkijaa eri puolilta maailmaa.

Tutkimuksen mukaan heinäkuisen tapainen helleaalto on myös kymmenen kertaa todennäköisempi ilmastonmuutoksen takia.

“Todellinen luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen perustelee.

Mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu 2,6 celsiusasteeseen, tutkijaryhmä arvioi vastaavien helleaaltojen olevan jopa viisi kertaa todennäköisempiä ja 1,4 celsiusastetta kuumempia kuin nykyisin.

Heinäkuussa Suomessa mitattiin 22 peräkkäistä päivää, jolloin koko maan ylin lämpötila oli yli 30 celsiusastetta, mikä oli mittaushistorian pisin yhtäjaksoinen yli 30 celsiusasteen jakso.

Edellinen helleputkiennätys oli vuodelta 1972, jolloin yli 30 celsiusastetta oli 13 päivänä putkeen.

Kuluvan kesän toistaiseksi korkein lämpötila mitattiin Oulun lentoasemalla 31. heinäkuuta, jolloin elohopea kohosi 32,6 celsiusasteeseen.

Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys on vuodelta 2010. Silloin Joensuun lentoasemalla mitattiin 37,2 celsiusastetta.

Ilmatieteen laitos muistuttaa, että helteisiin varautuminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa myös pohjoisilla alueilla.

Kuumuus voi lisätä leväkukintoja, muuttaa lajien levinneisyysalueita, kasvattaa metsäpalojen riskiä ja sulattaa ikiroutaa, mikä puolestaan lisää kasvihuonekaasupäästöjä.