Helsinkiläissyntyinen Cantell korostaa Iisalmen merkitystä omistamalleen yritykselle. Kuva: Lari Lievonen
Aaro Cantell osti iisalmelaisyrityksen ja kymmenkertaisti sen liikevaihdon – ”Polku on ollut täynnä virheitä ja epäonnistumisia”
Yritysten kasvu vaatii omistajien tahtoa, ja myös lupauksen siitä, että riskin realisoitumiseen ollaan valmiita, EK:n puheenjohtaja Aaro Cantell sanoo.Tilaajalle
Valoa tunnelin päässä? Pelkkien heijastusten lisäksi valoa löytyy esimerkiksi Normetin tilauskannoista, jotka ovat viime aikoina olleet ennätyskorkealla. Kuva: Lari LievonenToisen vuotensa EK:n hallituksen puheenjohtajana aloittava Aaro Cantell on ottanut johtoajatuksekseen kasvun.
Cantell on iisalmelaisen kaivosalan ajoneuvoihin ja kaivosalan prosessien kulutustavaroihin keskittyneen Normetin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Normet on kasvanut kohisten hänen omistuksessaan.
”Suomalaisista yrityksistä vain noin 15 prosenttia hakee aktiivisesti kasvua”, Cantell laukoo.
Tämä siitä huolimatta, että Suomessa on paljon yrityksiä, joilla olisi valtavasti mahdollisuuksia ja kasvupotentiaalia, hän vakuuttelee.
”Lopulta vastuu on yrityksillä. Jos meillä Normetilla on mennyt huonosti niin ei minulle kertaakaan ole tullut mieleen, että syy on se, että Suomen verotus on liian korkealla”
Missä siis mättää?
”On jotain asioita, mitä valtio voi tehdä, ja sitten on asioita, joita omistajat voivat tehdä”, hän kertoo.
Valtion puolelta kyse on esimerkiksi verotuksesta, josta puhuminen on Cantellin mukaan aina hankalaa. Esimerkiksi perintöverosta on käyty kiivasta keskustelua tälläkin hallituskaudella.
Uudistumiseen investoivien yhtiöiden kassaa ei hänen mielestään kannattaisi kurittaa liikaa niin pitkään, kun raha pidetään yritysten sisällä.
”Kyllä sitä saa verottaa, kun yrityksistä otetaan rahaa pois”, Cantell sanoo.
”Eihän jollekin eläkerahastolle yhden vuoden osingot merkitse juuri mitään, jos vastaavasti arvonnousu on pitkällä aikavälillä korkeampi.”
”Lopulta vastuu on kuitenkin yrityksillä. Jos meillä Normetilla ei ole tullut kasvua, tai tuotteet ei ole menneet kaupaksi, tai meillä on mennyt huonosti niin ei minulle kertaakaan ole tullut mieleen, että syy on se, että Suomen verotus on liian korkealla”, Cantell kertoo.
Sen sijaan kasvua tulppaavat omistajien ristiriitaiset tavoitteet yritykselle.
”On aika tyypillistä, että esimerkiksi 80 prosenttia tuloksesta jaetaan osinkoina, ja usein vielä omistajat sanovat että jokaisen kvartaalin olisi syytä olla parempi kuin edellisen”, Cantell summaa.
”Ei se rohkaise kokeilemaan ja ottamaan riskejä. On mahdollista, että siinä menee esimerkiksi vuoden osingot, ja johto palkitaan sitten potkuilla.”
Kaikkien yritysten ei ole pakko, tai kannatakaan hakea kasvua. Jos siihen kuitenkin pyritään, pitää omistajan ilmaista, että myös hetkellisiin vastoinkäymisiin ollaan valmiita.
Cantellin mukaan nimenomaan Suomessa on omistajia, joilla tähän olisi hyvät valmiudet. Esimerkiksi valtio ja eläkerahastot ovat isoja, mutta yleensä hyvin passiivisia omistajia. Juuri niillä olisi kuitenkin ainakin teoriassa aikaa antaa yritysten kehittyä.
”Eihän jollekin eläkerahastolle yhden vuoden osingot merkitse juuri mitään, jos vastaavasti arvonnousu on pitkällä aikavälillä korkeampi.”
Cantell on itse toiminut omistamansa Normetin kanssa niin kuin opettaa. Yhtiössä on haettu kasvua sekä omaa toimintaa rakentamalla että yrityskaupoilla.
”Tämä polku on ollut ollut täynnä virheitä ja epäonnistumisia”, Cantell sanoo
”Ja vähän onnistumisiakin”, hän myöntää.
Cantellin 20 vuoden omistajakauden aikana yrityksen liikevaihto on noussut noin 45 miljoonasta runsaaseen 480 miljoonaan. Henkilöstön määrä on noin kymmenkertaistunut runsaaseen 2 000 henkilöön.
Kaivosajoneuvojen valmistukseen vuosituhannen alussa keskittynyt yritys on laajentunut palveluiden ja louhintaprosesseissa käytettävien kulutustavaroiden alueelle.
”Me on noustu näissä prosesseissa maailman ykköseksi”, Cantell kertoo.
Samalla iisalmelainen konepaja on levinnyt yli 50 toimipisteeseen 30 maassa.
Kuva: Lari LievonenIisalmi on edelleen yhtiön tärkein paikka, ja siellä Normet pysyy niin kauan, kuin ylipäänsä mikään konepajateollisuus pysyy Suomessa, Cantell vakuuttaa.
Syynä ei ole kotiseuturakkaus.
Vaikka Normetin juuret ovat iisalmelaisessa navetassa, on sen nykyinen omistaja syntyperäinen helsinkiläinen.
Silti hän näkee maailman mittakaavassa syrjäisen sijainnin yritykselleen vahvuudeksi.
”Yrityksen perinteethän ohjaa tietyllä tavalla”, hän myöntää.
”Mutta meillä on Iisalmessa hyvin lojaaleja ja huippuosaavia ihmisiä. Vaihtuvuus on aika matala ja urat ovat pitkiä. Siinä oppii tuntemaan ihmiset hyvin”, Cantell listaa sijainnin etuja.
”On sellaisia perinteisiä suomalaisia arvoja kuten vastuuntunto ja luottamus. Kyllä se on vahvuus, mutta meidän täytyy myös pitää huoli siitä, että me viedään myös omia prosessejamme ja teknologian hyödyntämistä eteenpäin”.
Ylä-Savossa on Normetin ja metsäkonevalmistaja Ponssen myötä vahva ajoneuvo-osaamisen keskittymä, joka Cantellin mukaan vetää perässään myös muita arvoketjuja.
”Kyllä se olisi meille kaikille, koko Suomelle huono juttu jos se häviäisi”, hän sanoo.
Normet
Perustettu vuonna 1962 Iisalmessa nimellä Peltosalmen konepaja.
Alunperin yrityksen toimialana olivat traktorien lisälaitteet, kun juontovinssi. Myöhemmin liiketoiminta siirtyi kaivosajoneuvojen valmistukseen.
Aaro Cantell osti yrityksen enemmistön vuonna 2005. Sen jälkeen yritystä on kasvatettu laajentumalla maailmalle palvelu- ja huoltoliiketoimintaan, betonikemiaan ja kalliopulttien valmistukseen.
Vuonna 2024 yrityksen liikevaihto oli 482 miljoonaa euroa ja liiketulos 53 miljoonaa euroa.
Työntekijöitä vuonna 2024 oli yhteensä 1 827.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
