Positiivinen luottotietorekisteri saa monet yrittäjät näyttämään luottokelvottomilta − oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos kertoo, mistä se johtuu

Positiivisessa luottotietorekisterissä ei näy toiminimiyrittäjien tulotietoja, ja se vaikeuttaa monien yrittäjien elämää, kun erilaisia välttämättömiä hankintoja voi jäädä tekemättä, koska luottoa ei saa. Ongelmaan ei ole luvassa ainakaan pikaista korjausta.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Virpi Koivu kertoo, että toiminimiyrittäjien tulojen näkymiseen liittyvät puutteet ovat olleet tiedossa jo silloin, kun lakia positiivisesta luottotietorekisteristä valmisteltiin.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että positiivisessa luottotietorekisterissä näkyvät tulotiedot siirretään sinne tulotietojärjestelmästä, mutta siellä ei näy henkilön kaikkia tulotietoja. Toiminimiyrittäjien tulotietojen lisäksi sieltä puuttuvat myös esimerkiksi maatalousyrittäjien tulotiedot, jos yrittäjä on vakuutettu yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan, sekä esimerkiksi osinko-, korko- ja vuokratulot.

”Lähtökohta lain valmistelussa on ollut, että positiivisen luottotietorekisteriin siirretään ne tulotiedot, jotka on talletettu tulotietojärjestelmään”, Koivu kertoo.

Positiiviseen luottotietorekisteriin ei siis voida siirtää tietoja, joita tulotietojärjestelmässä ei näy.

Koivu ymmärtää asiaan liittyvän harmituksen.

Nopeaa korjausta nykytilanteeseen ei ole tulossa.  Kuva: Rami Marjamäki

Jo hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että silloin, jos yksittäiset tiedot puuttuvat positiivisesta luottotietorekisteristä, luotonantajan pitäisi käyttää kuluttajansuojalain mukaan myös muita lähteitä asiakkaan luottokelpoisuuden arviointiin.

Lainsäädäntöneuvos Koivu arvioi, ettei velvollisuus muiden tietolähteiden käyttämisestä ole ehkä tavoittanut riittävän hyvin kaikkia luotonantajia.

”Asiasta on kuitenkin informoitu rekisterin verkkosivuilla.”

Nykyään monet luottopäätökset tehdään automaattisesti. Tästä huolimatta olisi Koivun mukaan syytä yksittäistapauksissa harkita, onko tarvetta käyttää muita tietolähteitä positiivisen luottotietorekisterin lisäksi.

Koivu huomauttaa, että lainsäädännön keinoin tilannetta ei voida korjata ainakaan nopeasti. Tästä syystä on tärkeää, että luotonantajat ovat tietoisia siitä, että myös muita tietolähteitä pitäisi käyttää.

”Luotonantaja voi pyytää tiedot esimerkiksi luotonhakijalta itseltään.”

Toiminimiyrittäjien tapauksessa voi Koivun mukaan tulla eteen ongelmia, jos heidän luottokelpoisuutensa arvioidaan pelkästään positiivisen luottotietorekisterin luottotietoraportin perusteella.

”Silloin arvioinnista jää oleellista tietoa puuttumaan.”

Positiivisen luottotietorekisterin toimivuutta arvioidaan näillä näkymin runsaan kolmen vuoden kuluessa tehtävässä jälkiarvioinnissa.