Yli 90-vuotiaan miehen tytär on huolissaan isänsä hyvinvoinnista. Mies asuu kotona läntisen Suomen harvaan asutulla maaseudulla, ja hän on kotihoidon piirissä.
Tytär on taistellut viranomaisten kanssa jo useamman vuoden, jotta hänen isällään olisi turvapuhelinpalvelu, joka toimii.
”Koen tilanteen edelleen epäoikeudenmukaisena ja kuormittavana, sillä palvelu ei ole vieläkään toimintavarma,” tytär sanoo.
Turvapuhelin ei ole toiminut riittävän hyvin, sillä yhteydet ovat isän kotona heikot. Välillä puhelin ei ole toiminut lainkaan.
Isän ja tyttären henkilöllisyyttä ei kerrota aiheen arkaluonteisuuden ja tunnistettavuuden vuoksi. MT:llä on tiedossa molempien henkilöllisyydet.
Tytär yritti aluksi vaikuttaa heikkoon kuuluvuuteen tekemällä asiasta kaksi vaarailmoitusta hyvinvointialueelle vuosina 2024 ja 2025. Hän teki myös yhden ilmoituksen Traficomille verkon toimimattomuudesta. Lisäksi hän on selvittänyt asiaa kotihoidon tiimin ja hälytyskeskuksen kanssa. Näistä on kirjaukset eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa.
Ilmoitukset ja selvittelyt eivät ratkaisseet kuuluvuusongelmia, joten tytär kanteli asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Oikeusasiamiehen huhtikuussa julkaistun ratkaisun mukaan hyvinvointialue toimi lainvastaisesti ja virheellisesti, sillä se ei huolehtinut tarjoamansa turvapuhelinpalvelun toimintavarmuudesta. Hyvinvointialue ei myöskään ollut varautunut toimintahäiriöihin tai ohjeistanut työntekijöitä niiden varalle.
”Isä on vähään tyytyvä vanhan kansan mies, joten hän ottaa sen vastaan mitä annetaan.”
Kun oikeusasiamies otti asian selvitettäväkseen, palvelu alkoi tyttären mukaan parantua.
Tytär sanoo, että turvapuhelin toimii nyt pääosin, mutta esimerkiksi toukokuun alussa yhteydet pettivät jälleen. Isälle soitettiin illalla ja kysyttiin vointia, sillä turvapuhelimeen ei saatu yhteyttä.
”Sitten isä herää keskellä yötä siihen, että kotihoidon leidi seisoo hänen sänkynsä vieressä ja isä säikähtää kauheasti,” tytär kertoo.
”Ainakin kerran kuussa käy niin, että yöllä tullaan tarkastamaan, onko kaikki ok.”
Tytär on käsittänyt, että kotihoitoa on ohjeistettu ensin soittamaan ja lopulta käymään isän luona, jos isään tai turvapuhelimeen ei saada yhteyttä.
Tyttären mukaan on kuitenkin vaarallista, että yli 90-vuotias joutuu heräämään yöllä ja vastaamaan puhelimeen.
”Isähän kompuroi ja kaatuu, kun hän herää yöllä vastaamaan puhelimeen tai säikähtää muuten ihan kauheasti.”
Tytär onkin ajoittain huolissaan siitä, saako isä riittävästi lepoa, kun hoitajat soittavat tai ravaavat talossa keskellä yötä.
Kun tytär on isänsä luona yötä ja huomaa turvapuhelimen menettäneen yhteyden, hän kertoo kotihoidolle olevansa paikalla.
”Soitan kotihoitoon, että antakaa nyt tuon miehen nukkua, että mä olen täällä.”
Tyttären mukaan isä ei ole kuitenkaan erityisemmin valittanut turvapuhelimen toiminnasta.
”Isä on vähään tyytyvä vanhan kansan mies, joten hän ottaa sen vastaan mitä annetaan. Yhteiskunnan näkökulmasta aika helppoja asiakkaita.”
Tyttären huoli ei ole vähentynyt, vaikka kotihoito onkin parantanut toimintaansa.
Hän on tilanteesta harmissaan myös hoitohenkilökunnan puolesta.
”Hoitajat on nyt laitettu hoitamaan laitteita, vaikka heillä ei ole siihen osaamista. Hyvinvointialueella ei näytä olevan toimintamallia näiden hoivalaitteiden kunnossapitoon, ylläpitoon ja toimintavarmuuteen.”
Tytär odottaa huolissaan tulevaa kesää, sillä hän uskoo turvapuhelimen kuuluvuuden heikkenevän jälleen. Kesän tultua monenlainen työnteko ja urakointi vilkastuu ja lisäksi alueelle saapuvat mökkiläiset, jolloin verkon käyttäjien määrä kasvaa.
”Kun tämä hiljainen talvikausi päättyy, uskon että se vähäinenkin kuuluvuus katoaa.”