Asiantuntijan mielestä ainoastaan syöpätutkimus ei hyödy syöpätautien koulutuksesta. Kuva: Sanne Katainen
Muistisairauksiin ei ole herunut tutkimusrahaa niin paljoa kuin syöpiin vaikka muistisairaudet lisääntyvät – opetusneuvos selittää, mistä on kyse
Eri aloille koulutetaan parhaillaan tuhatta uutta tohtoria. Koulutusraha on kuitenkin jakautunut epätasaisesti.Tilaajalle
Tohtorikoulutuspilottiin on saatu paljon enemmän hakemuksia kuin täytettäviä paikkoja ja rahaa on. Kuva: Sanne KatainenMuistisairauksien tutkimus on jäänyt ilman rahaa hallituksen päättämässä tohtorikoulutuspilotissa, vaikka muistisairauksien määrän ennustetaan lisääntyvän runsaasti tulevina vuosina. Muistisairauksien sijaan rahaa on myönnetty runsaasti esimerkiksi syöpätautien tutkimukseen.
Tohtorikoulutuspilotissa on kyse siitä, että vuosina 2024–27 eri aloille koulutetaan tuhat uutta tohtoria.
Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Paavo-Petri Ahonen kertoo, että tuhannesta tohtorista 800 ohjautui Suomen Akatemian niin sanotuille lippulaiva-aloille. Tässä on syynä muun muassa se, että näillä aloilla on jo hyvät valmiudet tohtorikoulutuksen järjestämiseen. 200 tohtoria ohjautui käytännössä mille tahansa alalle.
Ahosen mukaan hakemuksia on saatu paljon enemmän kuin täytettäviä paikkoja ja rahaa on. Rahoitushakemukset on arvioitu Suomen Akatemian johdolla.
”Teimme ministeriössä päätökset täysin sen tieteellisen arvioinnin perusteella.”
Käytännössä rahoitusta on jaettu Ahosen mukaan sen perusteella, miten hyviä hakemuksia eri aloille tehtiin. Hän myöntää, että monet suuret tutkimusalat ovat jääneet ilman rahaa.
”Se johtuu ihan siitä, mitä meiltä on haettu ja miten hakemukset arvioitiin”, Ahonen sanoo ja lisää, että lippulaiva-alarajauksen takia suuri osa rahasta ei edes ollut niin sanotusti vapaassa jaossa.
Muistisairauksien tutkimus on yhteiskunnan näkökulmasta huomattavan tärkeä alue, opetusneuvos myöntää. Hän kuitenkin lisää, että valtio ohjaa rahaa yliopistoille ja ne itse suuntaavat suuren osan rahasta itse tärkeiksi katsomiinsa kohteisiin.
”Esimerkiksi professuuri on hyvinkin pitkäaikainen investointi tietylle alalle”, Ahonen sanoo.
Ahonen ei allekirjoita ajatusta siitä, etteivät muistisairaudet kiinnostaisi tutkijoita.
”En yhtään epäile, ettei se olisi tärkeänä agendalla.”
Vain harva esimerkiksi syöpätaudeista väitelleistä tohtoreista päätyy Ahosen arvion mukaan akateemiselle uralla. Sen sijaan töitä voi löytyä hyvin monenlaisilta aloilta. Ahonen ei siis näe, että vain syöpätutkimus hyötyisi syöpätautien koulutuksesta.
”He voivat tehdä paljon muutakin kuin syöpälääketiedettä. Se ei tarkoita sitä, että jos on tehnyt syöpälääketieteestä väitöskirjansa, tekisi koko uransa sitä.”
Ahonen huomauttaa, että tohtorikoulutuspilotti on vain yksi osa tohtorikoulutusta. Esimerkiksi vuonna 2024 koulutettiin 1 875 uutta tohtoria.
Hän arvioi, että koulutettavien tohtoreiden määrä kasvaa tilastoissa selkeästi, vaikka tuhat tohtoria jakautuukin useammalle vuodelle.
”Esimerkiksi professuuri on hyvinkin pitkäaikainen investointi tietylle alalle.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
