Tekninen avustaja Lotta Mäkinen Jyväskylän yliopistosta seuraa mikroskoopilla pikkuraakkujen vointia. Taustalla Isojoen tulvahaaraan raakun kasvatukselle kunnostettua osuutta. Kuva: Johannes Tervo
”Se oli iso positiivinen yllätys” – Isojoen kunnostus raakuille lyö kättä tuottajan kanssa
Kivimassalla tehty eroosiosuoja osoitti toimivuutensa jo ensimmäisenä vuonna.TilaajalleIsojoki
Ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala (vas.) Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta ja perunatilaa pitävä Pertti Nummela tarkastavat eroosiosuojan putkituksia kevään jäljiltä Isojoella. Kuva: Johannes TervoUhanalaisen jokihelmisimpukan kanta voidaan saada elpymään nuorilla yksilöillä Lapväärtin-Isojoessa.
Life Revives -hankkeessa kunnostetaan Isojoen rantavyöhykkeitä, jotta liika irtoaines ei tukahduta jokivedestä ravintonsa suodattavia simpukoita.
Jokeen viettävä rinnepelto on ollut aiemmin ongelma perunaan erikoistunutta tilaa pitävälle Pertti Nummelalle. Keväisin sulamis- ja sadevedet ovat juoksuttaneet mukanaan pellon hiesumaata ojaa pitkin vesistöön juuri kunnostuskohteen yläpuolelle.
”Ikäni ollaan tuossa joella kuljettu ja huomattu sen luontoarvot niin hyviksi, että kyllä raakuillekin kodit täytyy sinne saada. Viime vuonna tehty eroosiosuoja pitää myös maa-aineksen pellossa, sitä saattoi lähteä keväällä joskus paljonkin”, Nummela kertoo kaikkia hyödyttäneestä operaatiosta.
Omasta maasta saatuja kiviaineskuormia meni suojavalliin kymmenmäärin. Suojavallin kovinta vesipainetta helpotetaan keväisin noin satamillisen putken juoksutuksella.
”Ilman eroosiosuojaa kunnostustyö joen tällä kohtaa olisi mennyt hukkaan. Viime vuonna kiviaineksesta rakennettu suoja osoitti toimivuutensa jo tänä keväänä”, sanoo ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
Suojan alapuolen ojaan tehtyjen vajaan kymmenen porrastetun kuopan pohjalle on kertynyt jonkin verran maa-ainesta, joka poistetaan pian. Ilman rakenteita haitallinen aines olisi päätynyt jokeen.
”Iso positiivinen yllätys on ollut se, että vuonna 2022 raakut onnistuivat tuottamaan ennätysmäärän elinkykyisiä poikasia.” Heidi Kunttu
Isojoessa elää arviolta enää noin 150 jokihelmisimpukkayksilöä. Kaikki joessa tavatut raakut ovat yli 100 vuoden ikäisiä, eikä lajin lisääntyminen joessa ole onnistunut enää vuosikymmeniin.
Jotta vesistöön saataisiin uusia raakkusukupolvia, on joesta siirretty vuonna 2017 aikuisia raakkuja elpymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman puhtaisiin vesiin.
Life Revives -hanketta Jyväskylän yliopistossa koordinoivan Heidi Kuntun mukaan tavoite on saada simpukat niin hyvään kuntoon, että ne pystyisivät taas lisääntymään.
”Iso positiivinen yllätys on ollut se, että vuonna 2022 raakut onnistuivat tuottamaan ennätysmäärän elinkykyisiä poikasia. Niistä osa jäi jatkokasvatukseen tutkimusasemalle, kun taas osa palautetattiin pieninä omaan kotijokeensa kasvamaan valvotuissa oloissa”, Kunttu sanoo.
Jokihelmisimpukka
Jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera), tai tuttavallisemmin raakku, on virtavesissä elävä nilviäinen, joka kerää ravintonsa suodattamalla suuret määrät vettä.
Monet eteläisen Suomen raakkupopulaatiot ovat kadonneet täysin ja laji on tällä hetkellä erittäin uhanalainen.
Raakut toimivat sateenvarjolajina, joka tarkoittaa sitä, että ne puhdistavat tehokkaasti virtavesiä. Ne suodattavat raskasmetalleja ja kirkastavat vettä, mikä taas hyödyttää monia muita jokien lajeja.
Lohikalojen puute ei enää täysin selitä jokihelmisimpukoiden harvinaisuutta, vaan ongelma piilee itse veden laadussa tai pohjan ominaisuuksissa.
Raakku voi kasvaa näin pienestä vuoden ikäisestä yksilöstä 15 sentin mittaan ja yli 100-vuotiaaksi. Kuva: Johannes TervoEnsimmäiset uuden sukupolven raakut palasivat kasvamaan Lapväärtin-Isojoelle loppukesällä 2022. Noin 125 000 raakun poikasta tuotiin Konneveden tutkimusasemalta kasvamaan joen pohjalle asetettuihin soralaatikoihin.
Soralaatikoissa pienet raakut ovat suojassa saalistajilta ja niiden vointia pystytään seuraamaan. Myöhemmin kun raakun poikaset ovat kasvaneet muutaman sentin mittaiseksi, ne siirretään kasvamaan joen pohjalle kunnostetuille sora-alueille.
Viime syksynä Isojoelle kasvattamotiloihin tuodut reilut 100 000 raakunpoikasta ovat talvehtineet hyvin. Niiden kasvatus jatkuu verkolla suojatuissa laatikoissa joen sivu-uomassa.
LIFE Revives
EU-komission rahoittama Life Revives -hanke elvyttää erittäin uhanalaisia jokihelmisimpukkakantoja.
Hankkeen kesto on kuusi vuotta 1.9.2021–31.8.2027 ja sitä hallinnoi Jyväskylän yliopisto, yhteensä hankkeessa on mukana 12 kumppania.
Yhteensä 69 jokea Suomesta, Ruotsista ja Virosta kattavan hankkeen budjetti on lähes 16 miljoonaa euroa. Suomen osuus on lähes 9,8 miljoonaa euroa.
Suomessa mukana ovat Jyväskylän yliopiston lisäksi Metsähallitus Luontopalvelut ja Metsätalous Oy, sekä Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ely-keskukset.
Hankkeen kunnostustoimet Isojoella ovat pääosin valmistuneet kesällä 2022, mutta muutamia jokikunnostuksia jatketaan kesän 2023 aikana. Koneellisesti ja käsin tehtävät joen pohjan kunnostustoimet on tehty viidessä kohdassa jokea.
Joen alkuperäistä soraa on puhdistettu ja seulottu raakuille sopivaksi ja lisäksi jokeen on tuotu kuorma-autolla uutta soraa. Raakun isäntäkalojen elinympäristöjä on parannettu rakentamalla uusia kutusoraikkoja ja valuma-alueelta tulevaa kiintoainesta on pyritty vähentämään rakentamalla laskeutusaltaita ja eroosiosuojauksia.
Lapväärtin-Isojoen toimenpiteistä vastaa Etelä-Pohjanmaan ely-keskus ja alueelle tehtäviin toimenpiteisiin varattu budjetti on noin 580 000 euroa.
Vastaavaa kannanelvytystä tehdään Life Revives -hankkeessa Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Täysikasvuinen jokihelmisimpukka kuvattiin Isojoen pohjasta keväällä 2022. Kuva: Kari Saari- Osaston luetuimmat
