Isojokeen loppukesästä tuodut raakut ovat tällä hetkellä noin millimetrin mittaisia. Ympyrän ylälaidassa näkyy raakunpoikanen, joka uiskentelee lasimaljan vedessä. Raakku on kuvattu mikroskoopin läpi. Kuva: Johannes Tervo
Satavuotiaat lisääntyivät Konnevedellä: Isojoen keskiosissa varttuu nyt 150 000–200 000 uutta asukasta – katso video
Jokihelmisimpukat eli raakut aiotaan saada lisääntymään luontaisesti Isojoessa, joka virtaa eteläisellä Pohjanmaalla.Isojoki
Raakkujen kasvatuslaatikoita joessa. Yhdessä laatikossa on 1 000–10 000 pientä raakkua. Kuva: Johannes Tervo”Meillä on kasvatuslaatikoissa varttumassa 150 000–200 000 pikkuraakkua Isojoen keskiosilla. Ensi vuodesta lähtien niitä ruvetaan palauttamaan jokeen”, kertoo ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
Raakkupienokaiset tuotiin loppukesästä Isojoelle Jyväskylän yliopiston Konneveden-tutkimusasemalta. Nyt noin millimetrin mittaisiksi kasvaneet jokihelmisimpukat polveutuvat Isojoen alkuperäisestä raakkukannasta.
Ilman ihmisten apua ja Konneveden laboratorion suotuisia oloja Isojoen raakkuja olisi uhannut sukupuutto.
”Joen vanhoista jokihelmisimpukoista on jäljellä vain 50–100. Ne ovat kaikki yli satavuotiaita. Enää aikoihin ne eivät ole lisääntyneet luontaisesti kotijoessaan”, sanoo vesitaloussuunnittelija Kari Saari Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
Kari Saaren työtila on tällä kertaa pakettiauton tavaratilassa. Auto on pysäköity Isojoen rantaan. Saari tarkastelee mikroskoopilla noin millimetrin mittaista raakkua, joka näkyy tämän jutun edellisessä kuvassa mikroskoopin läpi kuvattuna. Kuva: Johannes TervoKonnevedelle elpymään viedyt Isojoen ikäraakut sen sijaan onnistuivat lisääntymään syksyllä 2021.
Tutkimusaseman virvoittavissa vesissä hyvällä ravinnolla ruokitut raakut erittivät glokidio-toukkia, jotka tartutettiin lohen ja taimenen kiduksille.
”Jokihelmisimpukan elinkierto on riippuvainen lohikalojen esiintymisestä, sillä toukkavaiheessaan raakku elää yhden talvikauden esimerkiksi taimenen kiduksiin kiinnittyneenä”, Latvala kertoo.
Kari Saari (vas.) asentaa puhdistetun tutkimuslevyn takaisin paikalleen Isojoen keskiosalla. Jyrki Latvala asettaa raakkujen kasvatuslaatikkoa veteen. Kuva: Johannes TervoRaakut irrottautuivat isäntäkaloistaan kesällä 2022. Tuolloin noin puolen millimetrin mittaisia poikasia kerättiin talteen yli 200 000.
”Aluksi niitä kasvatettiin muovilaatikoissa tutkimusasemalla. Niitä ruokittiin ja seurattiin päivittäin. Parin viikon laitoskasvatuksen jälkeen raakkuja alettiin siirtää Konnevedeltä Isojokeen”, Saari sanoo.
Jyrki Latvala: ”Vastaavan mittakaavan poikasviljely- ja palautusprosessia ei ole Suomessa aikaisemmin tehty.”
Tavoite on, että raakkujen luontainen lisääntyminen Isojoessa käynnistyy uudelleen.
Noin 75-kilometrinen Isojoki virtaa kolmen kunnan alueella: Isojoella, Karijoella ja Kristiinankaupungissa.
Kari Saari näyttää buddensiek-levyä, jollaista käytetään raakkujen kasvatuksessa. Levy on peitetty pienisilmäisellä verkolla, jonka läpi vesi voi virrata. Verkko estää raakkuja pääsemästä ennen aikojaan jokeen. Verkko myös suojaa raakkuja päätymästä esimerkiksi vesiperhosten ravinnoksi. Kuva: Johannes TervoIsojoen raakkukannan elvytys on osa LIFE Revives -hanketta, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus vastaa raakkujen siirroista ja jatkokasvatuksesta Isojoen keskiosalla. Ely-keskuksen vastuulla ovat myös vesienhoidolliset toimet ja joen kunnostus.
Kunnostus tarkoittaa esimerkiksi kutusoraikkojen kohentamista taimenien tarpeisiin. Isojoessa on elinvoimainen meritaimenkanta. Soraikkojen kunnostus palvelee sekä taimenia että raakkuja.
Jyrki Latvala pitelee kuollutta raakkua. ”Tämän ikä on ollut 70–100 vuotta”, hän arvioi. Kuva: Johannes TervoIsojoen raakkuhanke on ainutlaatuinen, Latvala kertoo.
”Vastaavan mittakaavan poikasviljely- ja palautusprosessia ei ole Suomessa aikaisemmin tehty.”
Konnevedelle jäi vielä pieni määrä Isojoen ikäraakkuja. Tavoite ja toive on, että tutkimusasemalla olevat emoraakut tuottaisivat jälleen glokidioita. Silloin Isojokeen voitaisiin taas ensi kesänä tuoda kasvamaan uusia jokihelmisimpukoita.
LIFE Revives -hankkeen tavoite on parantaa raakun sekä sen isäntäkalojen elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Kuusivuotista (2021–2027) hanketta rahoittaa Euroopan komissio. Kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.
Kuvien järjestystä vaihdettu sunnuntaina 2.10. kello 21.10.
Mikä?
Raakku eli jokihelmisimpukka on suurikokoinen nilviäislaji. Erittäin uhanalainen. Suomessa raakku rauhoitettiin vuonna 1955 – ensimmäisenä selkärangattomana.
Voi elää yli satavuotiaaksi. Vanhimmat raakut on arvioitu jopa 280-vuotiaiksi.
Raakun elämänkiertoon kuuluu toukkavaihe: glokidioksi kutsuttu toukka kiinnittyy lohen tai taimenen kiduksiin. Kala ei vahingoitu toukasta. Toukka loisii kalan kiduksissa talven yli ja kehittyy pieneksi simpukaksi. Isäntäkalastaan irrottautunut raakku kaivautuu virtaavan veden sorapohjaan kasvuaan jatkamaan.
Jälkeläisiä raakku pystyy tuottamaan noin 20-vuotiaasta alkaen.
Pohjanlahteen laskeva Isojoki (myös Lapväärtinjoki ja Lapväärtinjoki-Isojoki) eteläisellä Pohjanmaalla on yksi vesistöistä, joiden raakkukantaa elvytetään.
Noin 75-kilometrinen joki virtaa Isojoen, Karijoen ja Kristiinankaupungin alueilla. Joen alkulähde on Lauhanvuoren alueella.
Kyljistään rei’itetyssä ja hienosilmäisellä verkolla vuoratussa raakkujen kasvatuslaatikossa on kolmen raekoon soraa, Jyrki Latvala kertoo. ”Sorakerroksen on oltava huokoista, jotta vesi pääsee virtaamaan kasvatuslaatikon läpi.” Kuva: Johannes Tervo- Osaston luetuimmat
