Tutkimus: Nato-kannatus on Suomessa vahvasti kytköksissä Venäjän uhkaan

Selvä enemmistö suomalaisista katsoo Naton ajavan asiansa sotilaallisen pelotteen tuottajana, mutta puolustusliittoa ei pidetä enää samanmielisten arvoyhteisönä. Tällaisen päätelmän voi tehdä NATOpoll-tutkimushankkeen tiistaina julkaistusta raportista.

Kyselyyn huhtikuussa vastanneista ihmisistä 73 prosenttia äänestäisi nyt Naton jäsenyyden puolesta. Vieläkin useampi eli neljä viidestä katsoo jo tehdyn päätöksen liittyä Natoon lisänneen Suomen turvallisuutta.

Tutkijoiden mukaan Nato-kannatus on Suomessa vahvasti kytköksissä Venäjän uhkaan.

Naton kannatuksen lasku jatkui yhä, mutta huomattavasti loivempana kuin vuoden takaisessa edellisessä kyselyssä. Tutkijoiden päätelmä on, etteivät Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toistuvat uhkaukset vetäytyä koko liittokunnasta näytä vaikuttaneen suomalaisten käsitykseen Natosta kovan turvallisuuden tuottajana.

Sen sijaan vain kolmannes suomalaisista luonnehtisi Natoa liberaalien demokratioiden arvoyhteisöksi. Viime vuonna näin ajatteli vielä vajaa puolet vastaajista.

Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että Natoa ja Suomen jäsenyyttä arvioidaan ensisijaisesti realismin, ei arvojen näkökulmasta.

Epäluottamus Yhdysvaltoihin on edelleen vahvistunut. Noin neljä viidestä suomalaisvastaajasta on sitä mieltä, ettei Yhdysvaltain valmiuteen puolustaa eurooppalaisia liittolaisia voi luottaa ainakaan Trumpin ollessa presidenttinä. Suomen ja Yhdysvaltain kahdenväliseen puolustusyhteistyösopimukseenkaan ei luota kuin joka neljäs vastaaja.

Tutkijoiden mukaan tulokset ovat "jännitteisiä" hallituksen ja presidentin lausuntoihin, joiden mukaan kahdenvälinen suhde Yhdysvaltoihin on osapuolten tietyistä erimielisyyksistä huolimatta hyvä tai vähintäänkin hallittavissa. Tällainen rauhoittelupuhe voidaan jopa kokea kansalaisten kaitsemisena.

”Kansalaiset saattavat katsoa, ettei heille kerrota kaikkea, mikä lisää huolipuhetta ja kärjistää tilannetta edelleen”, tutkijat ennustavat.

”Toisaalta voidaan päätyä myös tilanteeseen, jossa kansalaiset hyväksyvät johdon puhetavat kylmän sodan tapaan tilanteeseen liittyvänä välttämättömyytenä, mutta muodostavat omat kantansa muista lähteistä saatavien tietojen pohjalta”, tutkijat pohtivat.

Laajasta epäluottamuksesta Yhdysvaltoihin kertoo myös se, että vähintään neljä viidestä kyselyn vastaajasta haluaisi vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista niin ase- kuin it-teknologiassa ja hankkimaan vastaavia tuotteita mieluummin Euroopasta tai muilta samanmielisiltä mailta.

Nato-jäsenyyteen olennaisesti kuuluvaan ydinasepolitiikkaan ja -pelotteeseen suomalaiset suhtautuvat tutkijoiden mukaan aiempaa myönteisemmin, mutta tietyin rajauksin.

Yli puolet kyselyn vastaajista kannattaa eurooppalaisen ydinpelotteen vahvistamista sekä Suomen osallistumista Naton ydinaseharjoituksiin. Hieman useampi kannattaa kuin vastustaa ydinaseiden kuljetuksen sallimista Suomen kautta.

Noin kolme neljäsosaa vastaajista sen sijaan haluaa Suomen laativan muiden Pohjoismaiden tavoin poliittisen linjauksen siitä, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Sellainen sisältyykin hallituksen viime kuussa eduskunnalle antamaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajankohtaisselontekoon.

Hallitus saa kuitenkin kansalaisilta näpäytyksen ydinaseita koskevan lainsäädännön muuttamisen suppeasta valmistelusta. 77 prosenttia kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että ydinaselainsäädännön muutoksia tulee valmistella parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.

Päähallituspuolueista kokoomuksen kannattajat ovat huomattavasti vahvemmin laajan valmistelun kannalla (79 prosenttia) kuin perussuomalaisten kannattajat (51 prosenttia).

Kyselyn perusteella suomalaisten enemmistö näkee sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen jo korvautuneen Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan etupiiripolitiikalla. Kolme neljäsosaa vastanneista on sitä mieltä, ettei Euroopan tule tässä tilanteessa tinkiä omista arvoistaan vaan sen on puolustettava seurauksista riippumatta valtioiden itsemääräämisoikeutta ja sopimusten sitovuutta.

Viime vuoden kyselyssä heikoksi paljastunut luottamus päättäjiin ei näytä korjaantuneen. Vain joka viidennen vastaajan mielestä suomalaiset päättäjät ovat kykeneviä tuottamaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, ja vain neljäsosa luottaa päättäjien kykyyn hallita nykyistä monien kriisien toimintaympäristöä.

Taloustutkimuksen toteuttamaan NATOpoll-kyselyyn vastasi 3 141 iältään 15–93-vuotiasta suomalaista 31.3.–14.4. välisenä aikana. Aineiston virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Raportti on osa osa Koneen Säätiön rahoittamaa Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus (NATOpoll) -tutkimushanketta (2023–2027).

Lähde: Purkupallon politiikka: Suomalaisten odotukset ulko- ja turvallisuuspolitiikan siirtymissä. NATOpoll-tutkimushanke, Policy Brief 1/2026.