

Monet hyvinvointialueet kaavailevat digitaalisten palveluiden lisäämistä samalla, kun terveyskeskuksia suljetaan. MT:n haastattelemat asiantuntijat ovat erimielisiä suunnitelmista, vaikka kaikki allekirjoittavat sen, että muutokset ovat tarpeellisia.
Jyväskylän yliopiston ohjelmistotekniikan professori Tommi Mikkonen ei suoranaisesti kannata suunnitelmia.
”Se porukka, joka terveyskeskusta syrjäseudulla tarvitsee eniten, ei ole se, joka nopeimmin siirtyy digiin.”
Digipalveluiden raju lisääminen ja syrjäisempien alueiden terveyskeskusten sulkeminen johtaa Mikkosen mukaan siihen, että jäljelle jäävät terveyskeskukset ruuhkautuvat.
”Tämä vaikuttaa vanhanmalliselta ajattelulta, että tällä lailla on helppo säästää ja pieni määrä ihmisiä narisee.”
Mikkonen lähestyisikin terveyskeskusten sulkemisia ja digipalveluiden kehittämistä hieman eri näkökulmasta kuin hyvinvointialueet. Digipalveluita voisi tarjota enemmän niille, jotka niitä luontaisesti enemmän käyttävät ja sulkea terveyskeskuksia ensisijaisesti heidän alueiltaan.
Mikkonen arvioi, että vielä hyvinvointialueilla ei ole ehditty pysähtyä miettimään, tehdäänkö palveluiden digitalisointi fiksusti.
Professori pelkääkin, että terveyskeskukset menevät kiinni ennen kuin on tietoa siitä, millaisilla palveluilla tarpeet täytetään.
”On mahdotonta investoida ja säästää yhtä aikaa.”

It-yhtiö Goforen myynnistä ja asiakasarvosta vastaava johtaja Riikka Vilminko-Heikkinen pitää digipalveluiden lisäämistä hyvänä ajatuksena.
Hän muistuttaa, että aiemmin myös sähköisen tunnistautumisen mahdollisuuksia epäiltiin, vaikka nykyisin se on jo arkea.
”Luulen, että nyt ollaan samantyyppisessä murroksessa. Tällä hetkellä se ajatus, että siirryttäisiin vahvasti digitaalisiin palveluihin, vähän pelottaa.”
Vilminko-Heikkinen pitää digitaalista siirtymää pakkona, sillä muuten nykyistä palvelutasoa ei voida ylläpitää. Hän kannustaa hyvinvointialueita ja muita yksiköitä tekemään nykyistä enemmän yhteistyötä.
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Timo Ukkola painottaa, että digitaalisuus on ict:n ja toiminnan kehittämistä samanaikaisesti.
”Silloin, kun se onnistuu, pystytään muuttamaan toimintaa ja saavuttamaan myös kustannushyötyä.”
Kun tietojärjestelmäongelmia on jo nyt jonkin verran noussut esiin, ja digipalveluista kaavaillaan ainakin osittaista korvaajaa perinteisille terveyskeskuskäynneille, herää kysymys siitä, lisääntyvätkö ongelmat entisestään.
Ukkola huomauttaa, että kaikki käyttöön otettavat tietojärjestelmät toimivat juuri niin kuin ne on rakennettu toimivaksi.
Jos järjestelmä ei toimi niin kuin sen odotetaan toimivan, sitä tai toimintaa täytyy muuttaa.
”Usein menee niin, että ict nousee otsikoihin ja sitä syytetään.”

Tietojärjestelmät ovat kritiikille altis ja ehkä helppokin kohde, koska niihin kuluu usein kerralla miljoonia euroja tai enemmänkin. Ukkola huomauttaa, että järjestelmän haukkumisen sijaan kannattaisi pohtia, onko järjestelmälle asetetut odotukset määritelty oikein ja miten toimintaa on muutettu.
Erityisasiantuntija ei usko, että ongelmat pahenevat, kun palveluita siirretään digiin. Hän luottaa siihen, ettei siirtyminen vaikuta negatiivisesti palveluiden tuottamiseen.
”Minulla on valtava luotto sote- ja pelastusalan ammattilaisiin, että he omalla ammattitaidollaan pystyvät estämään sen.”