Kansanedustaja on erotettu yhteensä 24 kertaa – Vornasen erottamisen edellytys olisi vankilatuomio

Kansanedustaja voidaan erottaa eduskunnasta, jos hän olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö kansanedustajan tehtävät, eli käytännössä jättää saapumatta töihinsä ilmoittamatta sille hyväksyttävää syytä.

Toinen vaihtoehto on se, että kansanedustaja syyllistyy tahalliseen rikokseen, josta hänet on tuomittu lainvoimaisesti vankeuteen, tai mihin tahansa vaaleihin kohdistuvaan rikokseen.

Ehdollinen vankeusrangaistus ei muussa kuin vaaleja koskevassa rikoksessa riitä.

Erottamispäätös voi tulla eduskunnan eteen perussuomalaisten joensuulaisedustaja Timo Vornasen tapauksessa.

Vornanen ilmeisesti osoitti viime torstain ja perjantain välisenä yönä aseella kahta henkilöä ja ampui sen jälkeen maahan.

Kaikissa mainituissa tapauksissa eduskunta voi perustuslakivaliokuntaa kuultuaan erottaa kansanedustajan, jos kaksi kolmasosaa annetuista äänistä kannattaa erottamista.

Nykyisen perustuslain aikana yksikään istuva kansanedustaja ole saanut vankeustuomiota, eikä ketään ole erotettu eduskunnasta.

Antti Kaikkonen (kesk.) on 2000-luvulla ankarimman rikostuomion saanut kansanedustaja. Hän sai vuonna 2009 viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion luottamusaseman väärinkäytöstä. Kuva: Kari Salonen

Kovimmat istuvien kansanedustajien 2000-luvulla saamat tuomiot ovat Antti Kaikkosen viiden kuukauden ehdollinen vankeustuomio Nuorisosäätiön vaalirahakohuun liittyvästä luottamusaseman väärinkäytöstä, sekä Tony Halmeen neljän kuukauden ehdollinen vankeus ja päiväsakot ampuma-aserikoksesta ja huumausainerikoksista.

Ennen uutta perustuslakia istuvia kansanedustajia ehdittiin kuitenkin erottaa yhteensä 24.

Viimeisin heistä oli Kauko Juhantalo (kesk.) vuonna 1993 ns. koplausjutun seurauksena. Hänen katsottiin vaatineen lahjusta ministerinä ollessaan ja hänet tuomittiin valtakunnanoikeudessa vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Juhantalo palasi eduskuntaan seuraavissa vaaleissa.

Vuonna 1983 Heikki Mustonen taas erotettiin eduskunnasta ilman omaa syytään. SDKL:n ehdokkaana ollut Mustonen ehti toimia kansanedustajana vajaat yhdeksän kuukautta, kunnes korkein hallinto-oikeus kumosi vaalituloksen uudelleenlaskennan perusteella.

Eduskuntaan nousi Mustosen puoluetoveri Pentti Liedes, joka kuitenkin kuoli kahden vuoden kuluttua, mikä nosti Mustosen jälleen eduskuntaan.

Kauko Juhantalo (kesk.) on viimeisin eduskunnasta erotettu edustaja. Syynä hänen erottamiseensa oli lahjuksen vaatiminen. Kuva: Jarkko Sirkiä

Ensimmäinen tehtävästään erotettu edustaja Oskari Vihantola kärsi vastaavanlaisen kohtalon. Alun perin varasijalle jäänyt Vihantola nousi vuonna 1909 tuolloisen Suomen suuriruhtinaskunnan eduskuntaan, kun saman puolueen ehdokas Matti Helenius-Seppälä todettiin kirjanpitovirheen vuoksi vaalikelvottomaksi.

Helenius-Seppälälle annetun äänet laskettiin kuitenkin Vihantolan vertailulukuun. Kolmen kuukauden kuluttua nämä äänet hylättiin, ja Vihantola joutui luopumaan paikastaan.

Valtaosa eduskunnasta erottamisista on liittynyt tavalla tai toisella sotiin. Välittömästi sisällissodan seurauksena seitsemän sosialidemokraattia erotettiin eduskunnasta. Talvisotaan mennessä näin kävi myös kuudelle muulle sosialidemokraatti- tai sosialistiedustajalle.

Samoihin aikoihin edustaja Olga Leinonen (sd.) erotettiin eduskunnasta hänen menetettyään kansalaisluottamuksen annettuaan väärän valan oikeudessa.

Jatkosodan aikana vangittiin ja eduskunnasta erotettiin niin sanotut kuutoset, eli kuusi SDP:n ryhmästä jo aiemmin erotettua sosialistiedustajaa. Heitä syytettiin maanpetosrikoksista.

Eduskunnasta erottaminen liittyi myös heidän valtakirjojensa palauttamiseen. Lempi Lehti (sd.) nousi eduskuntaan saman puolueen Anni Huotarin kuoltua, ja tämän varsinaisen varaedustajan Viktor Huhdan jo istuessa vangitun Mikko Ampujan varaedustajana.

Kun Ampujan valtakirja palautettiin, siirtyi Huhta Huotarin entiselle paikalle, ja Lehti erotettiin.