
Siitä, kuinka paljon D-vitamiinia kannattaisi saada, on tutkijoiden keskuudessa erilaisia mielipiteitä. Osa heistä on sitä mieltä, että D-vitamiinia pitäisi saada suosituksia enemmän.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Susanna Raulio kertoo, että, kun vuonna 2023 julkaistut pohjoismaiset ravitsemussuositukset laadittiin, käytiin läpi myös D-vitamiinisuositukseen liittyvä tieteellinen näyttö.
Raulion mukaan D-vitamiininkin saantisuositusta arvioidaan aina, kun ravitsemussuosituksia uusitaan.
”Suositusmäärät perustuvat tutkimuksiin, joissa on todettu, että suosituksia suuremmista annoksista ei ole lisähyötyä. Se on vain rahan menoa.”
Nykyisten ravitsemussuositusten mukaan D-vitamiinin suositeltava päiväannos on yleisesti 10 mikrogrammaa päivässä niin lapsille kuin aikuisille. 75 vuotta täyttäneiden saantisuositus on kuitenkin 20 mikrogrammaa päivässä. D-vitamiinivalmistetta aikuisten on syytä käyttää loka-maaliskuussa etenkin silloin, jos ei käytä säännöllisesti D-vitamiinilla täydennettyjä maitovalmisteita ja margariineja tai kalaa. Alle 18-vuotiaille vitamiinivalmisteita suositellaan ympäri vuoden.
Vuorokaudessa D-vitamiinia on suositusten mukaan turvallista saada enimmillään 100 mikrogrammaa. Raulion mukaan vuorokausitason enimmäismäärästä vallitsee tiedeyhteisön piirissä melko vahva yksimielisyys. Suosituksen pohjana on D-vitamiinin saantia koskeva turvallisuusarvio.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Jyrki Virtanen vahvistaa, että siitä, kuinka paljon ihmisten kannattaisi saada D-vitamiinia, on erilaisia mielipiteitä. Nykyisten suositusten mukaiset määrät on kuitenkin todettu tieteellisessä arvioinnissa väestötasolla riittäviksi.
Aika ajoin nousee esiin vertailu siitä, että joidenkin syöpien ilmaantuvuus laskee sitä mukaa, mitä kauemmas Päiväntasaajasta mennään. Jotkut ovat päätelleet, että suosituksia suuremmat D-vitamiinimäärät ehkäisevät syöpää. Tutkimusjohtaja Virtanen ei kuitenkaan lämpene tällaiselle vertailulle.
”Se on hyvin heikkolaatuista tutkimusnäyttöä. Moni muukin tekijä voi selittää nämä erot.”
Suositusten pohjana on arvio siitä, että riittävä D-vitamiinipitoisuus veressä on 50 nmol/l. 50 mikrogrammaa D-vitamiinia sisältävän tabletin syöminen ei kuitenkaan johda siihen, että veren D-vitamiinipitoisuus on hetken päästä 50 nmol/l.
”Jos ottaa 50 mikrogrammaa purkista, veripitoisuus on todennäköisesti paljon enemmän kuin 50 nmol/l, koska D-vitamiiniahan tulee muualtakin”, Virtanen sanoo ja huomauttaa, että D-vitamiinia saadaan ruuasta ja kesällä myös auringosta.
Virtanen on ollut mukana tutkimuksissa, joissa on selvitetty, onko suurten D-vitamiiniannosten syömisestä hyötyä. Tutkimuksissa on havaittu, että suosituksia suuremmat vitamiinimäärät eivät tuo merkittäviä terveyshyötyjä.
Kun D-vitamiinimäärät kasvavat todella suuriksi, on niistä enemmän haittaa kuin hyötyä. Pitkäaikainen todella suurten, useiden satojen tai tuhansien mikrogrammojen D-vitamiiniannosten syöminen nostaa veren kalsiumpitoisuutta, ja siitä voi tulla vakaviakin haittoja. Suuret annokset rasittavat etenkin munuaisia. Ääritapauksissa liiallinen D-vitamiinin saaminen voi johtaa jopa kuolemaan.
”En näe mitään syytä, että kukaan ottaisi yli 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. Ei ole mitään tutkimusnäyttöä sen puolesta”, Virtanen painottaa.
”En näe mitään syytä, että kukaan ottaisi yli 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.”