Kansa säästäisi höyläämällä tasaisesti kaikesta, taloustieteilijän mukaan parempiakin keinoja on
Kansalaisten säästökannoissa voi näkyä mielipide siitä, mikä koetaan reiluksi, tai epävarmuus parhaista toimista, professori Janne Tukiainen sanoo.Tilaajalle
Kaikesta leikkaava juustohöylä on MT-kyselyssä ykkönen valtiontalouden vakauttamiseen. Järkevin keino se ei välttämättä ole, professori sanoo. Kuva: Kari Salonen, Sanne Katainen, koonnut: Jarkko SirkiäSuomalaisten suosikkikeino valtiontalouden tasapainottamiseen on kaikista menoista tasaisesti leikkaava juustohöylä, selviää tuoreesta MT-kyselystä.
Noin neljännes vastaajista valitsi sen annetuista vaihtoehdoista kysyttäessä, mikä olisi paras tapa vähentää Suomen julkista velkaantumista.
Taloustieteen näkökulmasta sokea leikkuri ei kuitenkaan olisi keinoista paras, arvioi Turun yliopiston taloustieteen professori Janne Tukiainen.
”Ei kansalaismielipide ole mitenkään yksi yhteen sen kanssa, mikä olisi järkevää. Kyllä minä hakisin perusteltuja täsmätoimia mieluummin kuin juustohöylää” Tukiainen sanoo.
Hänen mielestään on jopa vähän yllättävää, että juustohöylä on vaihtoehdoista suosituin.
”Ehkä se heijastaa sitä, että tasainen leikkaaminen koettaisiin oikeudenmukaiseksi”, Tukiainen pohtii.
”Tai sitten sitä, että ei oikein tiedetä tai osata sanoa, että mitkä olisivat ne parhaat kohteet.”
Muuten kyselyn tulos mukailee Tukiaisen mukaan aika lailla totuttua kaavaa. Haluttomuus leikata sote- ja koulutuspalveluista on yleinen tulos muissakin kyselyissä.
”Ne koetaan yleisesti ottaen niin tärkeäksi, että niihin kansalaisilta löytyy jopa veronmaksuhalukkuuttakin”, hän kertoo.
”Vaikka yleisesti ihmiset eivät tykkää verojen maksamisesta, niin jos näitä vaihtoehtoja punnitaan keskenään, niin sitten kyllä mieluummin maksetaan veroja, kun luovutaan palveluista.”
Tuttuja ovat myös avointen vastausten vaihtoehdot, joissa vilisevät esimerkiksi halu leikata maahanmuutosta ja kehitysavusta, yritystuista ja esimerkiksi kansanedustajien ja ministerien palkkioista.
”Kansanedustajien palkat on klassikko. Sieltä ei tietysti voi paljon säästää. Mittakaava siinä on vähän eri luokkaa.”
Vaihtoehto ”joku muu” oli heti juustohöylän jälkeen vastaajien suosikki. Sen valitsi viidennes vastaajista. Tarkennettuja sanallisia vastauksia vaihtoehtoisista keinoista on tästä vain murto-osa.
Vastaukset voivatkin kertoa enemmän siitä, mikä sopii suomalaisten oikeudentuntoon, kuin siitä, millä talous saadaan tokenemaan.
”Symbolisten tekojen paketoiminen isojen päätösten rinnalle voi olla ihan fiksuakin. Merkittävämmät ratkaisut voivat mennä paremmin läpi, jos niiden seassa on tällaisia tekoja, jotka osoittavat yhteen hiileen puhaltamista.
Eräänlaista uhrimielialaa vaikuttaisi tukevan myös se, että kyselyssä korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvat (kotitalouden vuositulot yli 85 000 euroa) olivat keskiarvoa avoimempia myös veronkorotuksille.
”Kyllä minä luulen, että ihmiset on valmiita korotuksiinkin, jos ne perustellaan hyvin”, Tukiainen arvioi.
”Ei kansalaismielipide ole mitenkään yksi yhteen sen kanssa, mikä olisi järkevää.”
Taloustieteilijä itse näkisi vaikuttavana keinona valtiontalouden tasapainottamiseen eläkeiän korottamisen. Kyselyssä eläkeiän nostamisen 70 ikävuoteen valitsi suosikkikeinokseen 10 prosenttia vastaajista.
”Kiinnostavaa että se kuitenkin saa kohtuullista kannatusta. Ainakin poliitikkojen ja virkakoneiston puheissa on semmoinen uskomus, että kansalaiset eivät haluaisi nostaa eläkeikää”, Tukiainen sanoo.
”Kun taas taloustieteilijät, minä mukaan lukien, kovasti puhuvat, että siellä olisi kyllä ne isot vaikutukset saavutettavissa.”
Kyselyn osaotantojen perusteella eläkeiän nosto kelpaisi etenkin niille, jotka nyt jo ovat eläkeiässä, tai joilla on siihen vielä kauan aikaa. Noin kymmenen vuoden sisällä nykyisestä eläkeiästä olevilta kannatusta ei juuri heru.
”Se on tietysti ihan luontevaa, että ne joilla eläke häämöttää, niin sen iän nostaminen ei kuulosta houkuttelevalta, mutta on tässä vähän tällainen sukupolvienkin välinen oikeudenmukaisuuskysymys”, Tukiainen muistuttaa.
”Nuoremmilla ikäluokilla eläkeikä on joka tapauksessa nousemassa, ja varmaan nousee entisestään. Olisi oikeastaan hyvä kiireesti saada nostettua sitä ikää myös niiden osalta, jotka ovat eläkkeelle kohta jäämässä.”
Eläkeiän nosto nousi keskusteluun pari viikkoa sitten, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi pääministerin kyselytunnilla, että tarkkailisi mieluummin eläkeikää, kuin eläkkeiden tasoa.
”Ainakin poliitikkojen ja virkakoneiston puheissa on semmoinen uskomus, että kansalaiset eivät haluaisi nostaa eläkeikää”
Tukiainen olisi kansaa avoimempi myös arvonlisäveron nostolle.
Hän tarkentaa, että talouden näkökulmasta hyvä ratkaisu olisi madallettujen alv-kantojen yhdenmukaistaminen yleiseen kantaan. Hänen mukaansa alempia verokantoja perustellaan usein huonosti.
”Monesti perusteet ovat esimerkiksi sellaisia, että ruoka on isompi osa pienituloisten kulutuksesta kuin suurituloisten, ja alempi verokanta olisi näin tasaava toimi”, Tukiainen sanoo.
”Näin ei käytännössä kuitenkaan ole, koska hyvätuloiset kuitenkin ostavat kaikkea enemmän kuin pienituloiset, ja rahamäärissä hyötyvät siitä kuitenkin enemmän. Tehokkaampi keino olisi vaikka antaa ihan tulonsiirtoja:”
Orpon hallitus selvitti myös ruoan alv:n korotusta osana säästötoimia. Hallitus kuitenkin peruutti aikeesta sen valtavan epäsuosion takia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
