Mitä tapahtuu jos hallitus kaatuu? Uusia vaaleja ei välttämättä tarvita, pääministeriksi voi nousta nykyhallituksen ulkopuoleltakin

Vasta noin kuukauden ikäinen Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus on kriisiytynyt lyhyen alkutaipaleensa aikana jo useamman kerran.

Ensin syynä olivat elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) äärioikeistoaiheiset somepostaukset, sitten sisäministeri Mari Rantasen (ps.) väestönvaihtokirjoitukset.

Viimeisin kohu liittyy valtiovarainministerin ja perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran vanhoihin kirjoituksiin Jussi Halla-ahon (ps.) Scripta-blogin vierakirjassa.

Kohut on noteerattu myös maailmalla ja Junnilan, Rantasen sekä Purran lisäksi niitä ovat joutuneet kommentoimaan myös muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat, etenkin pääministeri Orpo.

Kohut ovat kiristäneet myös hallituksen sisäisiä välejä. Junnilan luottamusäänestyksessä kesäkuun lopussa RKP:n eduskuntaryhmän enemmistö äänesti epäluottamuksen puolesta.

Epäluottamus olisi äänestyksessä voittanutkin, jos kaikki oppositioedustajat olisivat olleet paikalla. Purran luottamuksesta ei ole äänestetty ainakaan vielä. Syy tähän lienee eduskunnan istuntotauko.

Seuraava täysistunto on suunnitelmien mukaan tarkoitus pitää 5.9. Poikkeustilanteessa eduskunta voidaan kutsua paikalle myös kesken istuntotauon, mutta ministerin luottamuksen äänestämisen vuoksi se olisi epätodennäköistä.

Luottamusäänestys voi silti olla edessä sykysyllä. Oppositiolla on varmasti halua mitata uudelleen etenkin RKP:n sitoutumista hallitustovereihinsa.

Yksittäisten ministerien ja hallituksen luottamuksesta voidaan äänestää erikseen, eikä muun kuin pääministerin epäluottamus automaattisesti tarkoittaisi hallituksen kaatumista.

Ministerin luottamuksesta voidaan kuitenkin hallituskysymys, kuten Purra teki mediatietojen mukaan Junnila-kohun aikana.

Tällöin Purran kerrotaan ilmoittaneen pääministerille perussuomalaisten jättävän hallituksen, jos luottamusta ei löydy.

Hallituskysymys voidaan tehdä myös muista asioista. Tällöin edes eduskuntaa ei välttämättä tarvita hallituksen kaatamiseen.

Pääministeri Petteri Orpo voi myös itse tulkita hallituksen menettäneen toimintakykynsä ja anoa eroa presidentiltä. Eronneesta hallituksesta tulee toimitusministeristö, joka hoitaa juoksevia asioita, mutta jolla ei ole poliittista valtaa.

Viimeksi eronnut hallitus on jatkanut toimitusministeriönä vuonna 2019, jolloin Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi joitain kuukausia ennen vaaleja.

Juha Sipilän hallitus on viimeisin kesken hallituskauden eronnut hallitus. Ero ei johtanut ennenaikaisiin vaaleihin. Kuva: Sari Gustafsson

Uutta hallitusta lähdettäisiin muodostamaan eduskuntaryhmien neuvotteluilla. Todennäköisesti Orpo saisi suurimman puolueen puheenjohtajana neuvotella hallituspohjasta uudelleen.

Käytännössä hallitustunnustelut alkaisivat samoin kuin vaalien jälkeenkin. Eduskuntaryhmien keskusteluissa pyritään löytämään enemmistön tuen saava hallitus ja hallitusohjelma.

Mikäli neuvotteluissa ei synny sopua uudesta pohjasta, neuvotteluja johtamaan voidaan nimetä eduskuntaryhmien toimesta joku muu yleisesti arvostettu henkilö, jonka taakse enemmistö kansanedustajista voisi asettua.

Alustavan sovun syntyessä presidentti esittäisi eduskunnan puhemiestä kuultuaan pääministeriehdokkaan eduskunnan valittavaksi. Eduskunta äänestäisi pääministeristä, jonka pitäisi saada valituksi tullakseen yli puolet eduskunnan äänistä.

Jos ensimmäinen ehdokas ei saa eduskunnan luottamusta, esitetään ehdokkaaksi jotakuta muuta. Jos hänkään ei saa yli puolta äänistä, pääministeriksi valitaan eniten ääniä avoimessa äänestyksessä saanut ehdokas.

Hänenkin hallituksensa pitää kuitenkin lopulta saada eduskunnan luottamus. Jos näin ei käy, tulevat kyseeseen uudet eduskuntavaalit.

Uudet eduskuntavaalit määrää presidentti pääministerin aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan. Ennenaikaiset eduskuntavaalit määrättäessä eduskunnan tulee olla koolla.

Vaalilain mukaan uudet vaalit on järjestettävä presidentin määräyksen mukaisesti aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivä kuluttua ilmoituksesta ja viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän jälkeen ilmoituksesta.

Jyrki Kataisen (kok.) Hallitus jätti eropyyntönsä pääministerin jättäessä tehtävänsä. Uudella pääministerillä täydennetty hallitus jatkoi kuitenkin työtään samalla ohjelmalla ja samalla pohjalla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Jos uusien vaalien järjestämiseen päädyttäisiin, jouduttaisiin lakikirjoja varmasti tutkimaan tarkkaan aina eduskuntaa ja presidenttiä myöten. Ennenaikaisia eduskuntavaaleja ei ole Suomessa nykyisen perustuslain aikana järjestetty kertaakaan.

Viimeksi uudet vaalit järjesti tasavallan presidentti Urho Kekkonen vuonna 1975. Kekkonen määräsi pitkän valtakautensa ennenaikaiset eduskuntavaalit yhteensä kolmesti.

Ensimmäisten perusteena oli noottikriisi vuonna 1961. Silloin Kekkonen aikaisti eduskuntavaalit järjestettäviksi seuraavan vuoden presidentivaalien yhteydessä.

Myöhemmin vuosina 1972 ja 1975 taustalla olivat hallituksen sisäiset kriisit mutta myös Kekkosen oma valtapeli. Tällöin presidentin valtaoikeudet olivat laajemmat, ja hänellä oli mahdollisuus hajottaa hallitus ja koko eduskunta.

Nykyinen perustuslaki astui voimaan vuonna 2000. Sen jälkeen ennenaikaisiin vaaleihin tai edes kesken vaalikauden käytäviin uusiin hallitusneuvotteluihin ei ole päädytty.

Nimellisesti Sipilän hallituksen lisäksi ennen vaaleja erosivat kuitenkin Anneli Jäättenmäen, Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen hallitukset. Syynä oli pääministerin ero, jolloin myös muu hallitus joutuu jättämään tehtävänsä.

Kaikissa tapauksissa sama hallituspohja jatkoi kuitenkin työtään saman hallitusohjelman pohjalta.