Elintarvikealan palkkaneuvottelut ovat solmussa leipomoalalla – kiista yötyökorvauksista voi vaatia pidemmänkin lakon

Elintarviketyöläisten liitto SEL ja Elintarviketeollisuusliitto ETL neuvottelijoineen istuivat torstaina jo neljännen kerran sovittelussa valtakunnansovittelijan toimistolla.

Sovittelija on antanut kolme sovintoehdotusta, joista jokaisen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on tähän saakka hylännyt. Työnantajaliitto ETL olisi suostunut 100 prosentin yötyölisän kirjaamista työehtosopimukseen, mutta ETL edellyttää vastapainoksi muutoksia muun muassa leipomoiden työaikoihin.

Miksi joudumme vääntämään? SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kysyi ja vastasi itse blogissaan torstaina 3.4:

”Me emme ymmärrä työnantajien hokemaa 100 prosentin yötyökorvauksen työehtosopimukseen kirjaamisen aiheuttamasta kustannusvaikutuksesta, joka pitäisi kompensoida työehtoheikennyksillä. Mikä kustannusvaikutus tulee siitä, että saman yötyökorvauksen maksamista kuin aiemminkin jatkettaisiin lakiin perustumisen sijaan työehtosopimukseen perustuen?”

SEL:n Kuntosen arvion mukaan työnantajat siis hakevat teoreettisen kustannusvaikutuksen kompensoimista työehtoheikennyksillä, jotka toteutuisivat käytännössä leipomotyöntekijälle. Tässä on kiistan ydin.

Viimeisimmän sunnuntain annetun ja uudelleen hylätyn sovitteluesityksen jälkeen SEL ilmoitti uusista kaksi päivää kestävistä lakoista leipomoalalla.

Elintarvikealojen viidestä eri työehtosopimuksesta on neuvoteltu viime joulukuusta alkaen, ja sovittelukin on kestänyt yli kuukauden.

Ongelman juurisyy on Elintarviketeollisuusliiton neuvottelujohtajan Antti Hakalan mukaan se, että eduskunta hallituksen esityksestä kumosi leipomotyölain viimeisen voimaan jääneen pykälän 1.3.2025 lukien, ja sen myötä leipomoiden 100 prosentin yötyökorvaus vuorotyöltä poistui.

Osapuolilla oli jo syksyllä tiedossaan, että yötyölisän kumoaminen nousee satavarmasti neuvottelupöytään.

Kuntosen mukaan SEL ei voi hyväksyä sovintoehdotusta, jossa leipomoalan työntekijöiden työaikoja heikennettäisiin niin, että työnantaja voisi yksipuolisesti määrätä työntekijälle 9 tunnin työpäivät tai 45 tunnin työviikot. Lisäksi muun muassa korvausta lauantaityöstä olisi leikattu.

SEL:n liittovaltuusto hylkäsi yksimielisesti kolmannenkin sovittelijan esityksen.

Blogissaan ETL:n Hakala kirjoittaa, että kyse on käytännössä vain leipomoiden työehtosopimukseen kytkeytyvästä työriidasta. Muille elintarvikealoille – kuten peruselintarvike-, liha-, meijeri- tai panimoaloille – ei ole tulossa työehtosopimukseen juuri lainkaan tekstimuutoksia. Myöskään palkankorotuksista tai niiden tasosta ei ole kyse, koska sovintoehdotuksissa on ollut niin kutsutusta yleisen linjan mukaiset palkankorotukset.

Yleinen linja tulee vientialoille sovitusta kolmivuotisesta ja 7,8 prosentin palkankorotukset tuovasta sopimuksesta, jossa kolmas vuosi on optiovuosi.

Miksi sopua ei näy ja sovittelu näyttää olevan aivan juntturassa?

Kummallakin osapuolella on vissit pointtinsa. Elintarviketyöläisten SEL:n liittovaltuusto saattaa olla siinä määrin perääntymätön, että kiista vaatii pidemmänkin lakon, jotta liitto voi perustella jäsenilleen tehneensä kaikkensa etujen puolustamiseksi.

Seuraavaksi lakko alkaa maanantaina lihataloissa, joiden lakkoa sovittelija pystyi siirtämään toisin kuin panimoalan lakkoa.

Blogissaan Hakala kirjoittaa, että kyse on käytännössä vain leipomoiden työehtosopimukseen kytkeytyvästä työriidasta. Muille elintarvikealoille – kuten peruselintarvike-, liha-, meijeri- tai panimoaloille – ei ole tulossa työehtosopimukseen juuri lainkaan tekstimuutoksia.

SEL ja ETL neuvottelevat viidestä työehtosopimuksesta: leipomoalan, liha-alan, meijerialan, teollisuuden sekä panimo- ja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksista, joiden piirissä on noin 25 000 työntekijää.