Linssituotannon työntekijä Tina Silfver käyttää blokkeria Liedossa Ixi Eyewearin tytäryhtiö Ixi Opticsin linssitehtaalla. Raakalinssiin kiinnitetään istukka, jotta linssi pysyy paikallaan, kun sitä hiotaan ja kiillotetaan. Kuva: Suvi Elo
Silmälaseja on tehty ikuisuus samalla mallilla, mutta nyt suomalaisyritys leipoo niihin teknologiaa
Lasit seuraavat katsetta ja linssit tarkentuvat automaattisesti. Ixi osti kesällä Liedon linssitehtaan, joka on ainoa laatuaan Suomessa.TilaajalleLieto
Paksu muovinen raakalinssi tulee Aasiasta. Kuva: Suvi EloSuomalainen startup-yritys Ixi kehittää maailman ensimmäisiä automaattisesti tarkentuvia silmälaseja.
Tällä hetkellä käytössä olevien silmälasien linssinvalmistuksen perusperiaate on pysynyt samana jo pitkään. Paksua muovista raakalinssiä hiotaan optikon tai silmälääkärin reseptin mukaan joko niin, että käyttäjä näkee paremmin lähelle tai kauas. Moniteholaseissa linsseissä on useita eri voimakkuuksia.
Katsetta seuraavat lasit puolestaan huomaavat, jos käyttäjä katsoo lähelle, ja tarkentavat linssiä. Ne korvaisivat nykyiset moniteholasit.
Automaattisen tarkennuksen mahdollistavan teknologian mahduttaminen silmälaseihin ei ole toimitusketjujohtaja Marko Ylisen mukaan aivan helppoa.
Laseissa on erityinen linssi, jossa kahden muovilinssin väliin tulee nestekidekerros.
Kun lasien käyttäjän katse kääntyy lähelle, lasit tunnistavat silmän liikkeen ja aktivoivat linssin lähinäköalueen nestekiteet. Linssit tarkentuvat automaattisesti.
”Linssi on todella haastava. On haaste, ettei siitä tule paksu”, kertoo Ylinen.
Ixi kehittää automaattisesti tarkentuvia älylaseja, jotka säätävät linssien tarkennusta katseen mukaan, kertoo toimitusketjujohtaja Marko Ylinen. Kuva: Suvi EloMyös katseen seuranta on mutkikasta. Kehyksiin tulevat pikku ledit seuraavat silmää ja katsetta heijastusten avulla.
Teknologian kehitys on Ylisen mukaan vasta hiljattain mahdollistanut niin pienet akut ja elektroniikan, että ne saa paketoitua silmälasien sankojen sisään ilman, että lasien paino ja koko eroaisivat tavan laseista.
”Kyllä tässä ollaan suomalaisen insinöörityön taidonnäytteen äärellä.”
Tuotteen lanseeraus ei enää ole vuosien päässä.
Tuotekehitys on Ylisen mukaan tällä hetkellä kiivaassa vaiheessa. Tuotteen lanseeraus ei enää ole vuosien päässä.
Lasien akku kestää päivän ja laseja voi ladata yöllä.
”Tämä pystytään tekemään”, kertoo Ylinen.
Autolla ajo on niin kriittinen alue, että siihen Ixi pohtii vielä ohjeistusta.
Linssit kiinnitetään kehykseen, kun ne ovat käyneet läpi pinnoitukset. Tummat pisteet kertovat asennuskorkeuden ja suoruuden. Kuva: Suvi EloHinnan puolesta tarkoituksena on asemoida tuote moniteholasien premium-kategoriaan.
Vuonna 2021 perustettu Ixi osti kesällä Liedon linssitehtaan, joka on ainoa laatuaan Suomessa.
Linssinvalmistusteknologiaa on Ylisen mukaan tarkoitus kehittää Liedossa. Nestekidelinssien valmistamista Liedossa harkitaan. Se tarkoittaa investointeja laitekantaan.
”Olisi tosi mahtavaa, jos Suomessa saataisiin ylläpidettyä linssiosaamista, jota on ollut täällä pitkään, ja tuotua siihen tällainen uusi ulottuvuus.”
Nestekidelinssien valmistamista Liedossa harkitaan.
Maailmalla ei ole osaamista nestekidelinsseistä, sillä Ixi on asialla ensimmäisenä.
”Meidän täytyy rakentaa se itse ihan nollasta. Millä laitteilla valmistus saadaan automatisoitua?”
”Täällä on ihmisiä, jotka ovat tehneet linssiä 30 vuotta. Sellaista osaamista ei löydy tänä päivänä muualla.”
Liedossa työskentelee yksitoista henkeä ja päivässä valmistuu kymmeniä linssejä. Espoossa Ixillä on 65 työntekijää.
Laadunvalvoja Katariina Niiniviita tarkistaa linssin kosmeettisesti hionnan jälkeen, ettei siinä ole naarmuja tai huonoa kiillotusta. Kuva: Suvi EloLinssinvalmistus on paennut Suomesta pitkälti Eurooppaan ja Aasiaan.
Liedossa valmistus on säilynyt. Ylisen mukaan etenkin pienet optikkoliikkeet arvostavat Avainlippu-tuotetta, suomalaista laatua, nopeita toimitusaikoja sekä suomenkielistä asiakaspalvelua.
Linssejä Ixi myy niin optikkoketjuille Suomessa ja Islannissa kuin suoraan kuluttajillekin. Liedossa onnistuu esimerkiksi uusien linssien vaihtaminen vanhoihin kehyksiin.
”Täällä on ihmisiä, jotka ovat tehneet linssiä 30 vuotta.”
Ixi on houkutellut sijoittajia: keväällä yhtiö keräsi 33 miljoonan euron kasvupotin, jonka taustalla ovat muassa Tesi, Amazonin rahasto ja brittiläinen Plural sekä joukko kotimaisia ja kansainvälisiä pääomasijoittajia.
Nyt Ixi etsii kumppaneita auttamaan markkinoille tulossa. Valinnanvaraa on.
”Yhteydenottoja on tullut. Moni kysyy sijoitusmahdollisuuksista”, kertoo Ylinen.
Vanha keksintö
Arabialainen oppinut Ibn al-Heitam ehdotti ensimmäisenä, että hiottu linssi voisi auttaa näköongelmissa. Hänen optiikkaa käsittelevä kirjansa käännettiin latinaksi ja sitä luettiin ahkerasti luostareissa.
Al-Heitamin ideoista tuli totta, kun italialaiset munkit kehittivät 1200-luvulla vuorikristallista kehitetyn puolipyöreän linssin, joka suurensi kirjaimet, kun se asetettiin tekstin päälle.
Lukukivet auttoivat ihmisiä mutta varsinaiset silmälasit kehitettiin Italiassa kuuluisilla Muranon lasipajoilla. 1200-luvun lopussa onnistuttiin hiomaan kupera linssi, joka istutettiin puukehykseen ja niitattiin toiseen samanlaiseen. Ensimmäiset lasit olivat valmiit.
Vuosien mittaan puiset kehykset vaihtuivat lyijyyn ja niitattu varsi kaareen. 1500-luvulla kehyksissä alettiin käyttää nahkaa, kilpikonnan luuta, sarvea, valaan luuta, rautaa, hopeaa ja pronssia.
1700-luvulla kehitettiin nykyiset lasit, jotka pysyvät paremmin paikallaan nenäsillan ja aisojen avulla.
Ensimmäiset kaksiteholasit kehitti 1784 Benjamin Franklin, ne ovat nykyisten moniteholinssien edeltäjä.
Modernien aisalasien perusmuoto on säilynyt viimeiset vuosisadat. Käyttömukavuus ja istuvuus on parantunut mukavampien nenätyynyjen ja aisojen myötä.
Lasilinssien rinnalle ja ohi ovat menneet muoviset linssit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
