Sota Ukrainassa on vielä käynnissä, mutta monet toimijat havittelevat jo asemaa Ukrainan jälleenrakennuksessa. Tanska on onnistunut jo toimittamaan ukrainalaisten tarvitsemia investointeja. Suomi ja Ruotsi ovat vastaavissa investoinneissa jäljessä.
Jälleenrakennuksessa on kyse paitsi siitä kuka jälleenrakennuksen urakat saa myös kumppanuuksien rakentamisesta. Jälleenrakentamisesta kilpailevat tällä hetkellä myös monet kansainväliset tahot, kuten Kiina ja Yhdysvallat.
Maailmanpankin uusimman ennusteen mukaan Ukrainan jälleenrakennukseen tarvittavat investoinnit ovat 524 miljardia yhdysvaltain dollaria. Suurimmat investointisegmentit liittyvät asuntokantaan sekä kuljetus- että energiasektoriin.
”Venäjän aiheuttamien tuhojen määrä on arvion mukaan 176 miljardia dollaria, kun taas Ukrainan modernisointiin liittyvä investointitarve on 524 miljardia dollaria Maailmanpankin mukaan”, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) yrittäjyyden ja kansainvälisen kaupan johtaja Petri Vuorio taustoittaa.
Investointitarpeen takana on halu jälleenrakentaa Ukrainaan modernimpi talous ja yhteiskunta. Lisäksi vaakakupissa painaa Ukrainan länsi-integraatio ja Ukrainan itsenäisyyden turvaaminen tulevaisuudessa.
”Ukrainassa toimii jo tunnettuja ruotsalaisyhtiöitä kuten Ikea, Scania ja H&M, mutta uusien yritysten osalta he ovat vielä lähtötelineissä.”
Suomen kilpailuetuna Vuorio pitää kokemusta idänkaupasta ja eurooppalaisten teknisten standardin mukaisia ratkaisuja.
Hyviä toimintamalleja ei tarvitse etsiä kaukaa. Tanskan tuulimyllyjä valmistava ja huoltava yhtiö Vestas on sopinut 450 miljoonan euron kaupasta Ukrainan suurimman yksityisen sektorin energiayhtiö DTEK:in kanssa vuoden 2025 alussa.
Tyligulskaan suunniteltu 500 megawatin tuulimyllypuisto tulee olemaan Itä-Euroopan suurin. Projekti on maailman ensimmäinen tuulivoimainvestointi, joka toteutetaan täysimittaisen sodan ohessa.
Rakennuttaminen on alkanut tämän vuoden alussa ja sen on arvioitu valmistuvan ensi vuoden lopussa.
Projekti on myös suurin yksityisen sektorin investointi Ukrainaan vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan aikana.
DTEK:n tavoite on tarjota uusiutuvaa sähköä Eurooppaan tulevaisuudessa, vaikka yhtiön portfoliossa on myös uusiutumattomia energialähteitä.
Projektin mahdollistajana pidetään Tanskan vienti- ja investointirahasto EIFO:ta (Export and Investment Fund of Denmark). EIFO on taannut kansainvälisten pankkien rahoittaman 370 miljoonan euron lainan, joka DTEK:lle on myönnetty. Loput 80 miljoonaa DTEK rahoittaa itse.
Tanska on jo jalkautunut Ukrainan yrityskentälle. Jälleenrakentamisen suhteen Vuorio arvioi Ruotsin olevan Suomen tasolla.
”Ukrainassa toimii jo tunnettuja ruotsalaisyhtiöitä kuten Ikea, Scania ja H&M, mutta uusien yritysten osalta he ovat vielä lähtötelineissä”, Vuorio toteaa.
Keskusteluissa nousee välillä esiin kysymys: kuka lopuksi maksaa jälleenrakentamisen?
Ukrainan jälleenrakentamisessa on käytetty pääsääntöisesti yksityistä tai julkista lainarahoitusta. Myös avustuksia käytetään Vuorion mukaan 10–25 prosenttia joissain lainamuodoissa, koska ne koetaan välttämättömiksi joidenkin kriittisten investointien mahdollistamiseksi.
”Julkisen EU:n lainarahan on tarkoitus vivuttaa mukaan yksityistä pääomaa.”
Suomen ja Tanskat rahoitustyökalut Vuorio kokee samanlaisiksi. Ero on volyymeissa.
EK:n tavoitteena on luoda noin miljardin euron vuosittainen lisävienti Suomesta Ukrainaan.
”Finveran limiitti viennin rahoituksiin on 100 miljoonaa euroa, kun taas Tanskassa yksittäisen projektin rahoitus voi olla 400 miljoonaa euroa”, Vuorio vertaa.
Tanska tavoittelee Vuorion mukaan myös 1,5 miljardin euron vientibudjettia hyvin lyhyelläkin aikavälillä.
EK:n tavoitteena on luoda noin miljardin euron vuosittainen lisävienti Suomesta Ukrainaan.
Tässä onnistumiseksi EK:n on lanseeraamassa Pro Ukraina -hankkeen, joka aloittaa toimintansa syyskuussa. Hankkeen tarkoituksena on tavoittaa Ukrainan jälleenrakentamisesta kiinnostuneet suomalaisyritykset.
Nyt hankkeeseen rekrytoidaan 2–3 henkilöä Kiovaan tekemään markkinakartoituksia suomalaisyrityksille.
Tämän lisäksi Suomeen rekrytoidaan kaksi asiantuntijaa tapaamaan suomalaisyrityksiä, jotka voisivat olla kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa Ukrainaan.
Suomalaisyrityksille on siis syyskuusta lähtien tarjolla konsultointia Ukrainassa toimimiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa kartoitusta siitä, kuinka hyvin liiketoiminta voisi soveltua Ukrainan modernisointiin.
Vuorio painottaa, että jälleenrakentamisen mahdollisuuksia kannattaisi alkaa kartoittaa heti. Markkinat eivät ole vielä tukossa ja Ukrainassa toimimisesta on jo olemassa toimivia pohjoismaalaisia esimerkkejä.
