Punkit ovat suunnistajien riesana nykyään myös koti-Suomessa – "Ne ovat lisääntyneet ihan räjähdysmäisesti"
Punkit ovat suunnistajien riesana nykyään myös koti-Suomessa.
Suomen MM-joukkueen konkari Marika Teini sairasti kaksi vuotta sitten punkin puremasta aiheutuneen borrelioosin, jota hoidettiin antibioottikuurilla. Kuva: LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.Ammattilaistason huippusuunnistaja pystyy erottautumaan vauhdillaan luonnossa sikiävistä ja hermoja koettelevista hyönteisistä, mutta puutiaisten eli tuttavallisemmin punkkien kohdalla riskit on tiedostettava.
Suomen suunnistusmaajoukkueen urheilijat ovat joutuneet viime vuosina toteamaan, etteivät punkit ole enää riesa vain Keski-Euroopan maastoissa vaan kasvavissa määrin myös koti-Suomessa.
Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin kehittämän Punkkilive-sivuston mukaan Suomessa on tehty tänä vuonna jo 110 000 punkkihavaintoa, kun viime vuonna lukema oli reilut 62 000. Havaintoja on tehty runsaasti myös Kuopiossa, jossa suunnistuksen MM-kisat järjestetään tällä viikolla.
Suomen MM-joukkueen konkari Marika Teini on todennut punkkimäärän kasvun Suomessa omin silmin.
”Ne ovat lisääntyneet ihan räjähdysmäisesti sinä aikana, kun olen tuolla metsissä juossut. Kyllä niiden kanssa pitää olla tarkkana”, Teini toteaa.
Suomen suunnistusmaajoukkueen lääkärin, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjösundin mukaan suunnistajat suhtautuvat punkkeihin riskeistä huolimatta maltilla.
”Kyllä niitä on Suomessa nykyään ikävän paljon.”
”Punkit tiedostetaan, mutta niitä ei koeta suurena pelkona, ongelmana tai peikkona. Suunnistajat osaavat katsoa punkkien perään, mutta eivät hermostu niistä”, Mjösund sanoo.
Teini sairasti kaksi vuotta sitten punkin puremasta aiheutuneen borrelioosin, jota hoidettiin antibioottikuurilla. Punkkien levittämältä puutiaisaivotulehdukselta Suomen suunnistusmaajoukkue suojautuu TBE-rokotteella.
Teini ja hänen suunnistajapuolisonsa Miika Kirmula ovat tehneet punkkihavaintoja myös lemmikkinsä kautta.
”Meidän kaksivuotias koiramme tykkää rymytä metsälenkillä ihan kunnolla, ja silloin niitä punkkeja voi löytyä kymmenkunta. Kyllä niitä on Suomessa nykyään ikävän paljon”, Kirmula kertoo.
Punkkitarkastukset ovat suunnistajille rutiininomainen toimenpide jokaisen harjoituksen jälkeen.
”Kyllä se kuuluu lajiin. Puremasta voi tulla kuitenkin mahdollisesti pitkäaikainen haitta, maajoukkuesuunnistaja”, Kirmula jatkaa.
Kuusinkertaisen MM-mitalistin Venla Harjun mukaan suunnistajat tiedostavat punkkien aiheuttamat riskit ja suhtautuvat niihin vakavasti, mutta hän peräänkuuluttaa suhteellisuutta aiheen tiimoilta.
Maajoukkuelääkäri Mjösund suosittelee suunnistuksen harrastajille TBE-rokotusta. Harjoitusten jälkeinen perusteellinen punkkitarkastus ja peittävä vaatetus tuovat suunnistajalle myös suojaa.
”Välillä se punkkeihin liittyvä pelko on tuntunut vähän ylimitoitetulta, mikä voi näkyä siinä, ettei uskalleta mennä heinikkoon liikkumaan. Jos miettii, että valitseeko mennä liikkumaan luontoon vai jääkö pelkäämään kotiin sisälle, niin ehkä kuitenkin kannattaa lähteä liikkumaan,” Harju painottaa ja muistuttaa, että kaikki punkit eivät kanna tautia.
Maajoukkuelääkäri Mjösund suosittelee suunnistuksen harrastajille TBE-rokotusta. Harjoitusten jälkeinen perusteellinen punkkitarkastus ja peittävä vaatetus tuovat suunnistajalle myös suojaa.
”Jos suunnistusharjoituksen jälkeen on esimerkiksi pitkä matka kotiin, voi vaihtaa vaatteet heti suorituksen jälkeen ja sitten kotona mennä vielä suihkuun. Jos punkit tarkastaa ajoissa, ne ehtii saada vielä kiinni ennen kuin ne kiinnittyvät ihoon”, Mjösund sanoo.
Mjösundin mukaan muut ötökät eivät juuri vaivaa suunnistushuippuja, sillä maailman kärjen vauhti on niin kovaa. Ampiaisten kanssa on kuitenkin oltava tarkkana.
”Jos suunnistaja juoksee esimerkiksi maa-ampiaispesään, siitä voi tulla pahaakin jälkeä. Sellaista on joskus sattunut.”
- Osaston luetuimmat
