Analyysi: Työmarkkinoilla on panttivankitilanne

Panttivankitilanne. Sellainen on nyt Suomen työmarkkinoilla.

Lakkosuma uhkaa, kun työmarkkinajärjestöt niin työnantajapuolella kuin työntekijöitä edustavissa ammattiliitoissa odottavat kädet ristissä, että teknologiateollisuudessa saataisiin ratkaisu edes kuluvan vuoden palkankorotuksista.

Panttivankitilanteissa on tunnusomaista jonkin lunnasvaatimuksen jättäminen. Noista ”lunnaista” neuvottelevat Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat.

Palkankorotukset eivät ole lunnaita. Ne ovat korvaus työpaikoilla synnytetystä arvonlisäyksestä ja sen jakamisesta — oikeudenmukaisesti ja kestävästi kilpailukyky, palkansaajien ostovoima, inflaatio ja tuottavuuskasvu huomioiden.

Panttivanki-sanaa käyttivät myös julkiset alat työehtosopimustilannetta kuvaillessaan. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mitta täyttyi.

SAK-lainen JHL ja Akavan liitto OAJ tuntevat itsensä panttivangeiksi, kun valtiotyönantaja ei päästä niitä sopimaan ennen kuin teknologiateollisuudessa palkat on sovittu.

Palvelualojen ammattiliitto PAM puolestaan pettyi, kun Kaupan liitto lopetti optiovuoden palkankorotusneuvottelut odottaakseen ensin vientiteollisuuden hintalappua. PAM haluaa 185 kaupan toimipaikalle antamallaan lakkovaroituksella vauhdittaa palkkaratkaisun syntymistä myös muille aloille.

OAJ ja JHL odottavat työnantajapuolelta ”rohkeita, itsenäisiä ratkaisuja eikä jumittamista kuvitellussa koordinaatiossa tai yhteisessä palkankorotusmallisssa”.

JHL:n hallitus oli viime torstaina koolla valitsemassa lakkopaikkakuntia ja työtaistelutoimia.

Kun nämä toimialat pääsevät piinastaan ja takaisin omiin työehtosopimusneuvotteluihinsa, on varmaa, etteivät ne ota toisaalla neuvoteltua palkankorotusta annettuna lukuna, jota ei sovi ylittää.

Ei ole olemassa mitään keskitettyä mallia.

Työnantajaliitot vahtivat toisiaan ja mikään ei etene.

Kun työehtosopimus päättyy, työrauha saa järkkyä.

Julkisilla aloilla kunta- ja sotealaa lukuun ottamatta työehtosopimus päättyy helmikuun lopussa. Kunta-ala tunnetusti sopi jo kesällä palkkaohjelmasta, jolla silläkin on kytkentänsä vientiteollisuuden palkkaratkaisuun.

Perjantaina valtakunnansovittelijan toimistossa odotettiin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien vastausta sovittelijan torstaina antamaan sovintoehdotukseen.

Palkkasopu varsinaisissa neuvotteluissa on ollut kaukana. Realistista tai ei, valtakunnansovittelija Anu Sajavaaralta odotettiin ässää hihasta.

Teollisuusliiton hallitus hylkäsi yksimielisesti sovittelijan esityksen. Valtakunnansovittelija Sajavaaran mukaan Teknologiateollisuuden työnantajat olisi hyväksynyt sovintoesityksen.

”Sovintoehdotus ei riittävällä tavalla huomioinut hintojen nousua palkkaratkaisun osalta”, perusteli Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto esityksen hylkäämistä.

Inflaatio ehti jo rapauttaa ostovoimaa. Vuoden 2022 keskimääräinen inflaatio oli 7,1 prosenttia.

Sovittelija arvioi perjantaina, että helmikuun työnseisaukset vaikuttavat nyt toteutuvan. Osapuolet tapasivat sunnuntaina toisensa uudestaan Bulevardilla.

Teollisuusliitto on jo antanut tiedot työtaistelutoimista sekä lakon piirissä olevista toimipaikoista ja yrityksistä. Ensimmäinen lakkovaroituksista koskee 50:tä toimipaikkaa teknologiateollisuudessa sekä kemianteollisuudessa, ja kolmepäiväinen lakko alkaisi 1. helmikuuta. Ylityökielto on jo voimassa.

Kaikki pyrkivät yhä neuvotteluratkaisuun, jolloin työtaistelutoimet luonnollisesti peruuntuisivat. Aika käy vähiin.

Teollisuusliitto on SAK:n tuella vaatinut Saksan IG Metallin mukaisia palkankorotuksia. Saksassa teollisuustyöntekijöiden palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja 3,3 prosenttia vuonna 2024. Lisäksi työntekijät saavat 3 000 euron verottoman inflaatiokorvauksen.

Valistunut arvaus voisi olla, että palkkasopu voisi syntyä jollain neljä prosenttia plus-jotain -korotuksella — vuodeksi.

Työmarkkinatilanteessa erikoista on se, että kaikki työnantajat näyttävät ulkoistaneen päätösvallan teknologiateollisuudelle. Työmarkkinoilla koko kenttä seisoo.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko arvioi, että ”tällä kierroksella työehtosopimusten ratkaisut tehdään järjestään valtakunnansovittelijan toimistossa”.

AKT:n sopimusalojen työehtosopimukset päättyvät valtaosin tammikuun lopussa. Samalla päättyy liiton työrauhavelvoite.

Myös kemianteollisuudessa lakkovaroitus on päällä ja neuvotteluja käydään valtakunnansovittelijan johdolla.